Miksi työpaikkojen vastuu lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa puuttuu lainsäädännöstä?

Palvelualojen ammattiliitto PAM vaatii, että Suomen lainsäädäntöön kirjataan selkeä velvoite huomioida lähisuhdeväkivallan vaikutukset työpaikoilla. Liiton mukaan EU:n naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjuntaa koskevan direktiivin täytäntöönpano on käynnissä, mutta työpaikkojen rooli jää edelleen liian vähälle huomiolle. Orpo-Purran hallituksen työryhmä arvioi, että Suomen nykyinen lainsäädäntö vastaa pääosin direktiivin vaatimuksia, mutta PAMin mukaan tämä ei riitä.

Ammattiliitto korostaa, että väkivallan vaikutukset eivät rajoitu yksilöön, vaan voivat heijastua koko työyhteisöön kuormituksena, turvattomuuden tunteena ja työkyvyn heikkenemisenä.

EU-direktiivin toimeenpanoa valmistellaan parhaillaan, ja työryhmän mukaan Suomi täyttää suurimman osan vaatimuksista. PAM kuitenkin muistuttaa, että ILO:n yleissopimus väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämästä edellyttää jäsenvaltioilta selkeää tunnistamista lähisuhdeväkivallan ja työpaikkojen välisestä yhteydestä. Sopimus ratifioitiin Suomessa vuosi sitten, mutta PAMin mukaan sen velvoitteita ei ole sisällytetty lainsäädäntöön riittävällä tavalla.

”On vahvistettava sekä työnantajan että työyhteisöjen valmiuksia tukea ja ohjata avun piiriin väkivallan kohteeksi joutuneita työntekijöitä ”,  sanotaan Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n lausunnossa.

Liitto painottaa, että työpaikoille tulee asettaa velvoite varautua tilanteisiin, joissa työntekijä kokee lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa.

Työelämän turvallisuus ja luokkapolitiikka

PAMin mukaan lähisuhdeväkivallan vaikutukset työpaikoilla ovat osa laajempaa työelämän turvallisuuden kokonaisuutta. Palvelualoilla työskentelevät työntekijät ovat usein matalapalkkaisia, epävarmoissa työsuhteissa ja alttiita monenlaisille kuormitustekijöille. Lähisuhdeväkivallan vaikutukset voivat korostua erityisesti niillä aloilla, joilla työajat ovat epäsäännöllisiä ja työvuorot sijoittuvat iltoihin tai öihin.

Liiton mukaan työnantajilla tulee olla selkeät toimintamallit tilanteisiin, joissa työntekijä tarvitsee tukea. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi työjärjestelyjen joustoa, turvallisuussuunnitelmien päivittämistä tai yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. PAM korostaa, että työpaikkojen on oltava osa väkivallan vastaisen työn kokonaisuutta, ei sen ulkopuolella.

Systeeminen näkökulma ja työpaikkojen vastuu

PAMin lausunto nostaa esiin kysymyksen vallasta ja vastuusta työpaikoilla. Lähisuhdeväkivalta ei ole yksityinen asia silloin, kun se vaikuttaa työntekijän työkykyyn, turvallisuuteen tai työyhteisön toimintaan. Liiton mukaan lainsäädännön tulee tunnistaa tämä yhteys ja velvoittaa työnantajat toimimaan.

PAM muistuttaa, että palvelualoilla työskentelevät ovat usein etulinjassa yhteiskunnan palveluissa. He kohtaavat asiakkaita, toimivat julkisissa tiloissa ja ovat osa arjen infrastruktuuria. Lähisuhdeväkivallan vaikutukset voivat näkyä esimerkiksi poissaoloina, työtehon laskuna tai lisääntyneinä turvallisuushuolina.

---