Militarisaation kiihtyminen johtaa totaalikieltäytymisiin

Kaksi siviilipalvelusvelvollista, helsinkiläinen Iivari Kemppinen ja yppäriläinen Antti Niemelä, ovat keskeyttäneet palveluksensa protestina Suomen militarisaation kiihtymiselle. Päätökset ajoittuvat tilanteeseen, jossa Suomen turvallisuuspolitiikka on muuttunut nopeasti: maa irtautui vuonna 2025 henkilömiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta, sotilasmenot ovat nousseet ja eduskunta hyväksyi kesäkuussa lakimuutoksen, joka mahdollistaa ydinaseiden tuonnin Suomeen.

Siviilipalvelus on asepalveluksen vaihtoehto niille, jotka vakaumuksensa vuoksi eivät voi osallistua aseelliseen koulutukseen, vaan suorittavat maanpuolustusvelvollisuutensa yhteiskunnallisissa siviilitehtävissä. Totaalikieltäytyminen tarkoittaa sitä, että henkilö kieltäytyy sekä asepalveluksesta että siviilipalveluksesta eikä suorita mitään palvelusmuotoa. Muun muassa Amnesty International on arvostellut Suomea siitä, että totaalikieltäytyjille määrättävät vankeusrangaistukset ovat kansainvälisten ihmisoikeusnormien vastaisia ja kohtelevat vakaumukseen perustuvaa kieltäytymistä rangaistuksena.

Iivari Kemppinen on suorittanut siviilipalvelusta neljä kuukautta ja Antti Niemelä 11 kuukautta. Molemmat ovat toimittaneet kieltäytymisilmoituksensa Siviilipalveluskeskukselle, Kemppinen 15.6. ja Niemelä 7.7. Aseistakieltäytyjäliiton mukaan Kemppinen ja Niemelä tullaan esitutkinnan jälkeen todennäköisesti tuomitsemaan sähköisesti valvotulla pannalla kotona toteutettavaan vankeusrangaistukseen, joka on tyypillinen seuraamus totaalikieltäytymisestä. Suomessa totaalikieltäytyjiä on vuosittain muutamia kymmeniä.

Militarisaation kritiikki ja ydinasekeskustelu

Kemppinen kertoo seuranneensa Suomen turvallisuuspoliittista linjaa huolestuneena. Hän viittaa erityisesti ydinaseita koskeviin päätöksiin ja henkilömiinojen sallimiseen.

“Olen seurannut Suomen jatkuvaa militarisaation suuntaa lähivuosina, mutta en silti voinut uskoa, että ydinasesopimuksia purettaisiin,” sanoo Iivari Kemppinen Aseistakieltäytyjäliiton tiedotteessa (9.7.2026).

“Jo henkilömiinojen salliminen Suomen alueella ja asekauppa kansanmurhaa tekevän Israelin kanssa ovat asettaneet Suomen yhä syvemmin osaksi massiivista kärsimystä ja tuhoa aiheuttavaa koneistoa,” sanoo Kemppinen.

“Näiden kamalien päätösten lisäksi haluan protestoida kieltäytymiselläni siviilipalveluksen rangaistuksenomaista kestoa vastaan, sillä se on kaksinkertainen lyhimpään asepalvelukseen verrattuna,” sanoo Kemppinen.

Siviilipalveluslain valmistelu ja syrjäytetty edustus

Niemelä kohdistaa kritiikkinsä myös uuteen siviilipalveluslakiin, joka tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Lain valmistellut työryhmä ei sisältänyt siviilipalvelusvelvollisia edustavaa Aseistakieltäytyjäliittoa, mikä on herättänyt keskustelua palvelusvelvollisten osallisuudesta ja vaikutusmahdollisuuksista.

“Haluan levittää tietoisuutta asiasta myös kaupunkikeskittymien ulkopuolella. Totaalikieltäytymiseni tavoite on nostaa asia esiin paikallislehdistöissä, kylien mummujen ja pappojen tietoisuuteen,” sanoo Antti Niemelä.

AKL:n vaikuttamistyö ennen eduskuntakäsittelyä

Aseistakieltäytyjäliiton järjestökoordinaattori Aku Kervinen kertoo Tiedonantajalle, että liitto pyrkii lisäämään vaikuttamista ennen lakiesityksen saapumista eduskuntaan. Hänen mukaansa siviilipalveluslain uudistus on edennyt poikkeuksellisen vähäisellä julkisella keskustelulla, eikä kansanedustajien parissa ole vielä käyty perusteellista poliittista debattia.

“Kyllä me yritetään tietysti vielä olla yhteydessä kaikkiin kansanedustajiin eri puolueista asian suhteen, koska sehän on tähän mennessä edennyt aika pienellä julkisella ja poliittisella keskustelulla… en ole huomannut, että siitä olisi varsinaisesti kansanedustajat tai mitkään mediatkaan vielä keskustelleet,” sanoo Aseistakieltäytyjäliiton järjestökoordinaattori Aku Kervinen.

Kervisen mukaan lakiesityksen käsittely on viivästynyt, ja se saattaa tulla eduskuntaan vasta kesälomien jälkeen. Tämä lisää epävarmuutta siitä, miten uudistus etenee ennen kevään 2027 eduskuntavaaleja.

Taustalla laajempi yhteiskunnallinen ristiriita

Siviilipalveluksen keskeyttämiset heijastavat laajempaa yhteiskunnallista keskustelua militarisaatiosta, vallan keskittymisestä ja kansalaisten toimijuudesta. Työväenliikkeen ja rauhanliikkeen piirissä on pitkään kritisoitu sitä, että turvallisuuspolitiikan linjaukset tehdään ilman riittävää julkista keskustelua ja ilman, että päätösten vaikutuksia arvioidaan sosiaalisesta tai luokkapoliittisesta näkökulmasta.

Militarisaation kiihtyminen vaikuttaa myös työelämään ja yhteiskunnan rakenteisiin: asehankinnat, sotilaallinen varustautuminen ja kansainväliset sopimukset ohjaavat julkisia varoja pois sosiaalisista investoinneista. Tämä korostaa ristiriitaa pääoman ja työväenluokan välillä, sillä resurssien kohdentaminen heijastuu suoraan hyvinvointipalveluihin, koulutukseen ja sosiaaliseen turvaan.

Totaalikieltäytyminen jatkuu – oikeudelliset seuraukset ennakoitavissa

Kemppisen ja Niemelän tapaukset ovat osa vuosittaista ilmiötä, jossa muutamia kymmeniä palvelusvelvollisia kieltäytyy sekä ase- että siviilipalveluksesta. Totaalikieltäytyminen on Suomessa kriminalisoitu, ja seuraamuksena on yleensä valvottu kotiaresti. Tämä korostaa ristiriitaa yksilön vakaumuksen ja valtion velvoitteiden välillä.

Aseistakieltäytyjäliitto muistuttaa, että totaalikieltäytyminen on poliittinen teko, joka nostaa esiin kysymyksiä militarisaatiosta, yhdenvertaisuudesta ja kansalaisten oikeudesta vastustaa valtion väkivaltakoneistoa. Liitto toimii palvelusvelvollisten tukena ja tarjoaa tietoa oikeudellisista prosesseista.

Aseistakieltäytyjäliitto (AKL) on vuonna 1974 perustettu antimilitaristinen nuorten rauhanjärjestö, joka toimii aseistakieltäytyjien etujärjestönä, mutta osallistuu laajemmin myös militarismin vastaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Järjestö on rakentanut identiteettinsä ajatukselle turvallisuudesta, joka ei perustu aseisiin, vaan sodan ja väkivallan rakenteiden purkamiseen sekä aseistakieltäytymisen oikeuden puolustamiseen. Historiallisesti AKL on ollut osa suomalaista rauhan- ja kansalaisliikkeiden kenttää, jossa se on yhdistänyt käytännön edunvalvonnan ja periaatteellisen pasifistisen vaikuttamisen.

---