Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Minä ja Lenin-museo

    Mielipiteet
    9.3.2010 - 16:19
    Aimo Minkkinen

    Törmäsin Leniniin opiskellessani Tampereen yliopistossa 1960-luvun lopulla. Joku oli heittänyt opiskelija-asuntolan roskakoriin läjän Leninin Valtio ja vallankumous -kirjoja. Noukin ne talteen. Luin kirjan. Se teki minuun vaikutuksen: ”…valtiot imperialistisen kilpailun johdosta vahvistettuine sotakoneistoineen muuttuivat sotahirviöiksi, jotka tuhoavat miljoonia ihmisiä.” Lenin ei ole sen jälkeen päästänyt minua otteestaan.

    Leniniltä kirja jäi kesken: ”mieluisampaa ja hyödyllisempää on olla tekemässä vallankumouksen kokemusta kuin kirjoittaa siitä”. Päätin lähteä Neuvostoliittoon tutustumaan miten nämä Leninin vallankumoukselliset ajatukset alhaalta kansan keskuudesta nousevasta demokratiasta toteutuvat käytännössä.

    Opettelin venäläiset aakkoset ja kolme sanaa venäjää: terpenije, terpenije, terpenije (kärsivällisyyttä, kärsivällisyyttä, kärsivällisyyttä). Se osoittautuikin tarpeelliseksi suhtautumistavaksi. Mukaan tuli myös aimo annos sosialistista intomieltä.

    Neuvostoliitossa törmäsin joka käänteessä Leniniin. Hänestä oli siellä tullut jonkinlainen harmiton esikuva. Hän ikään kuin korvasi joulupukin satuhahmona. Lenin itse on todennut, että historiassa on monta kertaa tapahtunut, että vallankumouksellisten kuoltua heistä ”yritetään tehdä vaarattomia pyhäinkuvia, yritetään niin sanoaksemme julistaa heidät pyhimyksiksi”.

    Päätin paneutua Leninin todellisiin ajatuksiin: valmistavan tiedekunnan jälkeen viisi vuotta Moskovan yliopiston filosofisessa tiedekunnassa ja sitten väitöskirjan teko Yhteiskuntatieteiden akatemiassa Leninin yhteiskuntajärjestelmiltään erilaisten valtioiden rauhanomaisen rinnakkainolon käsitteestä.

    Kävi luetun ja koetun pohjalta selväksi, että Lenin oli käännetty Neuvostoliitossa päälaelleen – nurin niskoin. Sen oli jo Stalin tehnyt, ensin telkeämällä sairastuneen Leninin kotiarestiin Gorkin kylään ja sitten telkeämällä hänen ajatuksensa ns. marxismi-leninismiin. Kansalaisyhteiskunnan kehittämisen sijaan byrokraattisesta valtiokoneistosta oli kasvanut jättiläinen.

    Mutta kas, löytyipä paikka missä Leninin aikeisiin ja toiminta-ajatuksiin suhtauduttiin vakavasti – Tampereella Lenin-museossa. Lenin oli luvannut 1905 ja 1906 Tampereen työväentalossa toimia Suomen vapauden puolesta.

    Hän lunasti lupauksensa. Suomen itsenäisyyden tunnustamisasiakirja oli ensimmäinen ulkopoliittinen sopimus, jonka Leninin johtama bolševikkihallitus hyväksyi. Sen jälkeen muutkin valtiot tunnustivat Suomen itsenäisyyden.

    Lenin sanoi: ”Katsokaa Suomea: se on demokraattinen maa sekä kehittyneempi ja sivistyneempi kuin meidän maamme”. Suomen itsenäisyys piti hänen mukaansa tunnustaa, koska Suomessa väitettiin: ”että ryssät, šovinistit, isovenäläiset aikovat kuristaa hengiltä suomalaiset. Oli tehtävä niin.”

    Jopa Leninin puoluetoverit arvostelivat hänen periaatteellista kansallisuuspoliittista linjaansa kansakuntien itsemääräämisoikeudesta, kun hän teki vielä tiettyjä alueellisia myönnytyksiä suomalaisille. Sen takia hän sai kuulla melko puhtaasti šovinistisia vastaväitteitä. ”Siellä nähkääs on hyviä kalavesiä, mutta te annoitte ne pois.” Nämä olivat sen laatuisia väitteitä, joiden johdosta Lenin totesi venäläisille tovereilleen: ”kun kaaputtaa muutamien kommunistien pintaa, niin sen alta paljastuu isovenäläinen šovinisti.”

    Suomen itsenäisyyden saavuttamisen historian takia näitä tapahtumia muistetaan, pidetään esillä ja tutkitaan Tampereella Lenin-museossa. Museo koitui minun kohtalokseni ja elämätyökseni. Siihen ”Moskovan koulu” antoi erinomaiset eväät.

    Uusimmat artikkelit

    Suomalaisuuden määrittely on jälleen politisoitunut. Kuva Aleksi Marti.
    Teoria
    11.10.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Tutkija kehittäisi avoimen Suomen kertomusta

    Kun yhteiskunta horjuu, tarinat menneisyydestä alkavat jäsentyä uudelleen.

    ta fest 2025 yleisbanneri
    Kulttuuri
    10.10.2025
    Tiedonantaja

    Uudet verkkosivut ja Tiedonantaja-festivaali käynnistyy 11.-12.10.

    ta fest 2025 yleisbanneri
    Kulttuuri
    10.10.2025
    TA

    Tiedonantaja-festivaali Pasilassa 11.-12.10. – katso ohjelma ja tiedot!

    6.10. Kuva Imani McCray
    Ulkomaat
    9.10.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Pyssyn piippu vääntyi uuteen solmuun – Avicin säätiö edistää taiteen roolia rauhantyössä

    15 Boys salvaging a destroyed building in the Gaza Strip
    Ulkomaat
    8.10.2025
    Tapio Siirilä

    Tuhottu Gaza

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste

    Mekanismi M icon