Miten budjetti 2027 vaikuttaa hyvinvointialueisiin ja sote‑palveluihin?

Orpo–Purran hallituksen budjettiesitys vuodelle 2027 kasvattaa puolustusmenoja 620 miljoonalla eurolla samalla, kun sosiaaliturvaa, kuntien rahoitusta ja sote‑järjestöjen toimintaedellytyksiä heikennetään. Suomen kommunistinen puolue (SKP), Suomen lähi‑ ja perushoitajaliitto SuPer, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL sekä Vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski arvioivat, että budjetti lisää painetta hyvinvointialueille, kunnille ja julkisten palvelujen henkilöstölle. Toimijoiden mukaan budjetti osoittaa poliittisen valinnan: asevarusteluun löytyy lisärahoitusta, mutta ihmisten arjen palveluista leikataan.

SKP: Sotilasmenot kasvavat, hyvinvointi heikkenee

SKP:n keskuskomitea tarkastelee budjettia kysymyksen kautta: kuka maksaa ja kuka hyötyy. Budjetin menot ovat 92,2 miljardia euroa, mutta alijäämä kasvaa 12,9 miljardiin euroon. SKP huomauttaa, että hallitus perustelee leikkauksia velkaantumisen pysäyttämisellä, vaikka velka kasvaa edelleen. Puolueen mukaan linja on taloudellisesti ja sosiaalisesti kestämätön.

Puolustusministeriön määrärahoihin ehdotettu 620 miljoonan euron lisäys vastaa noin 1,7 miljoonaa euroa päivässä. SKP:n mukaan lisäys tehdään tilanteessa, jossa terveydenhuolto, koulutus ja sosiaaliturva kamppailevat rahoituksesta. Kommunistit korostavat, että turvallisuus syntyy työstä, toimeentulosta, asumisesta ja julkisista palveluista, ei asevarustelusta.

SKP kritisoi myös valtionvelan korkomenojen nousua 4,3 miljardiin euroon vuonna 2027. Puolueen mukaan leikkaukset heikentävät ostovoimaa, kotimaista kysyntää ja työllisyyttä, mikä kaventaa veropohjaa ja vaikeuttaa julkisen talouden vahvistamista. SKP esittää vaihtoehdoksi progressiivisempaa verotusta, suurituloisten ja pääomatulojen veronkorotuksia sekä julkisia investointeja asuntoihin, energiaan, liikenteeseen, koulutukseen ja terveydenhuoltoon.

Puolue kritisoi myös pörssiyhtiöiden ennätysosinkoja ja vaatii osinkotulojen verottamista kuten palkkatuloja. SKP:n mukaan julkisen varallisuuden ”peseminen” yksityiseksi pääomaksi on estettävä. Puolue korostaa, että yhteisillä varoilla rakennettua omaisuutta ei saa siirtää yksityisiin taskuihin.

SKP:n keskuskomitea tiivistää näkemyksensä:

”Rahaa löytyy, kun poliittista tahtoa löytyy”, sanotaan SKP:n verkkosivuilla (30.8.2026).

Suomen kommunistinen puolue vaatii talouspolitiikkaa, jossa yhteiskunnan voimavarat käytetään ihmisten toimeentuloon, työhön ja yhteisiin palveluihin. SKP:n mukaan Orpo-Purran hallituksen budjetti osoittaa, että Suomessa tehdään tietoisia valintoja siitä, mihin rahaa käytetään ja kuka maksaa.

Sote‑leikkaukset lisäävät painetta – SuPer varoittaa seurauksista

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin mukaan budjettiriihen päätökset heikentävät varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevän työn edellytyksiä. Samalla hyvinvointialueilta vaaditaan lisää säästöjä. SuPer varoittaa, että seurauksena voivat olla kasvavat palvelujonot, lisääntyvät kustannukset ja henkilöstön entistä kovempi kuormitus.

”Kun leikataan järjestöjen matalan kynnyksen palveluista, kriisiavusta, vertaistuesta ja omaishoitajien tukemisesta, ongelmat eivät häviä. Ne siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle entistä vaikeampina ja kalliimpina”, sanoo Suomen lähi‑ ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg,  järjestön tiedotteessa (2.9.2026).

Inbergin mukaan tilanne on erityisen huolestuttava vanhusten kotihoidossa, jossa henkilöstö työskentelee jo jaksamisensa äärirajoilla. Ennaltaehkäisevien palvelujen heikentäminen lisää painetta juuri niihin palveluihin, jotka ovat jo nyt pahasti kuormittuneita. SuPer varoittaa myös varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuen riittävyyden heikkenemisestä.

JHL: Järjestöavustusten romahdus uhkaa turvaverkkoja

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n mukaan sote‑järjestöjen avustusleikkaukset romuttavat turvaverkkoja ja siirtävät laskun kunnille ja hyvinvointialueille. Ensi vuonna avustustaso leikkaantuu 84 miljoonalla eurolla, eli noin kolmanneksella. Koko vaalikauden aikana STEA‑avustukset romahtavat puoleen.

”Heikoimmassa asemassa olevat ihmiset putoavat kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle. Avustusleikkaukset eivät säästä, vaan lasku siirtyy maksettavaksi muualle”, sanoo Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström järjestön tiedotteessa (2.9.2026).

Ekström kritisoi myös kuntien indeksijarrun korotusta, valtionhallinnon toimintamenosäästöjä ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korottamista. Hänen mukaansa linja tarjoaa ”jarrua menoille, jarrua tuloille ja jarrua koko julkisen talouden tasapainolle”.

Kuntien talousahdinko syvenee – Vasemmistoliitto varoittaa koulutusleikkauksista

Vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski varoittaa, että hallituksen linja syventää kuntien talousahdinkoa ja iskee suoraan koulutuksen ytimeen. Kuntien valtionosuuksia on leikattu lähes 200 miljoonaa euroa.

”Emme voi nostaa koulutustasoa pitkällä aikavälillä, jos toisella kädellä nakerretaan koko pohjaa, eli pakotetaan kunnat leikkaamaan varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta”, sanoo  Vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski omassa tiedotteessaan (2.9.2026).

Lohikoski korostaa, että pienenevien ikäluokkien Suomessa on taattava laadukas opetus kaikille oppivelvollisille. Hänen mukaansa hallituksen tuloveronkevennykset eivät auta pieni‑ ja keskituloisia, jos kunnat joutuvat samaan aikaan nostamaan kuntaveroa paikatakseen valtion leikkauksia.

Hyvinvointivaltion rakenteellinen ristiriita

Orpo-Purran hallituksen budjetti 2027 paljastaa rakenteellisen ristiriidan: samaan aikaan kun puolustusmenoja kasvatetaan, julkisten palvelujen rahoitus kiristyy. Sote‑järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueiden talous heikkenee, vaikka palvelutarpeet kasvavat. Vasemmistolaiset toimijat ja ammattiliittojen edustajat näkevät linjan osana laajempaa poliittista valintaa, jossa pääoman intressit asetetaan ihmisten hyvinvoinnin edelle.

---