Musta-vihreä ”tiltu” riehuu Tampereella

Tilaaja-tuottajamallin mukainen julkisten palvelujen yksityistäminen jatkuu Tampereella. Joulun alla pidetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa vuorossa olivat liikennelaitos ja infratuotanto (asfalttiasema, kivilouhimo, puutarhat ym.), jotka yksityistetään porvarien ja vihreiden äänin 38-29. Kaupungin oman tuotannon puolesta äänestivät SKP:n, SDP:n, Vasemmistoliiton ja Perussuomalaisten ryhmät.

Henkilöstä vähenee hurjaa vauhtia

Tehdyllä päätöksellä kaupungin henkilöstö vähenee infrapuolella 275:llä ja liikennelaitoksella sadalla eli yhteensä lähes 400 työntekijällä. Vähennystahti on hurja, sillä kolmessa vuodessa henkilöstön määrä on vähentynyt tuhannella. Samaan aikaan tilaajapuolen virkamieskaarti on paisunut 350 hengen yksiköksi.

– Tämä on johdonmukaista seurausta valitusta linjasta eli kapitalismin tuomisesta yhteisten palvelujen tuottamiseen. Asiaa ovat valmistelleet pitkään istuneet virkamiesvaltaiset työryhmät, joissa on ollut minimaalinen henkilöstöedustus. Työryhmissä oli esillä vaihtoehtoja, jotka olisivat vahvistaneet kaupungin asemaa palvelutuottajana, mutta valinta oli tämä, sanoo päätöksiin eriävät mielipiteet jättänyt kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen (SKP).

Hän pitää erityisen surullisena vihreiden roolia, sillä heidän ainoa tehtävänsä on varmistaa kokoomuksen tavoitteiden läpimeno.

– Vihreiden ryhmän puheenjohtajan Olli-Poika Parviaisen mukaan yksityistämisellä turvataan kaupungin toimintojen kehittäminen. Täysin käsittämätön lausunto, joka osoittaa vihreiden irtautuneen tästä maailmasta!

Heinonen toteaa myös, että osaavan henkilöstön ja taloudellisten menetysten lisäksi infratuotannon puolella asfalttiaseman yksityistämisessä hukataan ekologinen vaihtoehto.

– Tarastenjärven jätteenkäsittelylaitoksen yhteydessä toimiva kaupungin asfalttiasema on perustettu vasta 2004, ja se tuotti viime vuonna liki 80 miljoonan euron liikevaihdolla neljän miljoonan euron liikeylijäämän. Se on käyttänyt jätteenkäsittelyssä syntyvää biokaasua lämmöntuotantoon, eli tehdyllä ratkaisulla menetetään myös tämä ekologinen synergiaetu.

Kaupunki syö omaa kilpailukykyään

Osa liikennelaitoksen linjoista myytiin aiemmin ranskalaiselle Veolialla, joka myi ne edelleen paikallisille liikennöitsijöille, koska yhtiön toiminta pohjoismaissa takkusi. Syynä ovat olleet Veolian yhteydet Länsirannan palestiinalaisalueiden siirtokuntabisnekseen, johon Ruotsissa on reagoitu voimakkaasti.

– Liikelaitoksena toimiva TKL alkaa olla siinä pisteessä, ettei se näiden heikennysten jälkeen enää pärjää kilpailumarkkinoilla, mikä lieneekin yksityistäjien tarkoitus. Paikallisille yrityksille TKL on vielä liian suuri pala kerralla haukattavaksi, mutta jos ilmaantuu tarpeeksi suuri kansainvälinen toimija, se voi olla menoa, arvioi Jari Heinonen.

Henkilöstön edustajana selvitystyöryhmässä ollut kaupungin tuntipalkkaisten pääluottamusmies Kalervo Lahti pitää valtuuston päätöstä tappiona sekä henkilöstölle että koko kaupungille.

– Henkilöstö olisi ollut valmis jatkamaan kaupungin omaa palvelutuotantoa tehostetulla liikelaitosmallilla, ei ulkoistettuna liikelaitoksena. Henkilöstön määrä ja rakenne kärsivät näistä ratkaisuista niin paljon, että kaupungin kilpailukyky palvelujen tuottajana romahtaa.

Lahti ei niele kaupungin johdon väitettä, että asfalttiasemasta pitäisi luopua sen vajaakäytön vuoksi. Suomen ympäristöystävällisimmän asfalttiaseman menetys on myös imagotappio kaupungille. Selvityksessä esillä olleet vaihtoehdot mahdollistaisivat osakeyhtiömuotoisen tai ylikunnallisen omistuksen, tuotannon ja markkinoinnin.

– Kadunrakennuksesta vastaavana kaupunki on niin merkittävä asfaltin käyttäjä, että omasta tuotannosta luopuminen voi tuoda kalliin laskun. Kyllähän asfalttia saa, mutta millä hinnalla, sanoo Kalervo Lahti.

Hän viittaa paljastuneeseen asfalttikartelliin, jonka asioita puidaan oikeudessa ja josta Tampereen kaupunki vaatii kolmen miljoonan euron saataviaan.