Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Naisen eurosta, aina vaan

    Mielipiteet
    Avainsanat: tuloerot, naisen euro
    1.12.2017 - 13:03
    Petra Packalén
    Kansainvälinen naistenpäivä kommunismi naisen euro
    Kansainvälisenä naistenpäivänä vaadittiin lisää liksaa

    Lokakuun lopussa vietettiin jälleen Naisten palkkapäivää. Se onkin hyvä hetki muistuttaa ihmisiä naisvaltaisten alojen palkkakuopista ja työoloista, juuri jouluruuhkien alla. Päivä itsessään on tietysti valikoitunut sen perusteella, että lokakuun loppuun mennessä on naisten palkat maksettu, mikäli vuosi muutettaisiin euroksi. Viime vuoden tilastojen mukaan naisten palkat ovat keskimäärin 83,3% miesten palkoista. Aina kun näitä lukuja esitellään ja varsinkin kun niihin yhdistetään ammattiliittojen tempauksia, saamme kuulla mitä ihmeellisimpiä puheenvuoroja palkkaerojen selittämiseksi. Haluan ruotia niistä tässä nyt muutamia.

    naisten palkat ovat keskimäärin 83,3% miesten palkoista

    Jotkut kyseenalaistavat koko palkkaerojen olemassaolon puhumalla vain oman työpaikkansa tilanteesta. Että “kyllä meillä ainakin maksetaan samaa palkkaa kaikille sukupuoleen katsomatta”. On todella harmillista, että näinkin perusasioista on välillä keskusteluun lähdettävä. Naisten ja miesten palkkaerot johtuvat suurimmaksi osaksi siitä, että naisvaltaisilla aloilla on keskimäärin pienemmät palkat. Ehkä tämä oman työpaikan esimerkki on tarkoitettu nykyään joksikin “hauskaksi letkautukseksi”, mutta silloinkin sillä yritetään vähätellä palkkaerojen ongelmaa. Joten, mikäli sinulla ei ole parempaa sanottavaa aiheeseen, kuin viisastelu samasta TES:sta yhden työpaikan sisällä, niin ole hyvä ja pidä suusi kiinni.

    Jotkut naisen euroa kritisoivat tahot ovat sen sijaan sisäistäneet naisvaltaisten alojen olemassaolon. Silloin alkaa selittely toisenlaisin keinoin. Eräs jokseenkin hämmentävä tapa puolustella palkkaeroja on käyttää esimerkkinä ylitöiden tekoa. Naisten siis ilmeisesti tulisi tehdä ylitöitä samalla antaumuksella, kuin miestenkin? Tällainen tapa lähestyä palkkakysymystä ylipäänsä osoittaa esittäjän tietämättömyyden työnteon historiasta ja ihmisten arjesta. Ylitöitä ei ole tarkoitettu pysyväksi tilaksi ihmisen elämässä. 10-tuntinen työpäivä on ollut käytössä yli 100 vuotta sitten, sellaiseenko yhteiskuntaan ylitöiden ihannoijat haluavat takaisin? Ihmisen on tultava toimeen sillä palkalla, minkä hän saa yleisen työajan puitteissa tehdystä työstä. Tämä aika voisi olla vielä lyhyempikin nykyisellä tuottavuudella. Arvokkainta ihmisen elämässä on vapaa-aika, ei työntekoon käytetty aika.

    Ylitöiden ihannoinnin lisäksi myös naisvaltaisten alojen kokonaistuntimääriä käytetään lyömäaseena. Varsinkin kaupanalalla ihmisiä roikotetaan usein pienemmillä tuntimäärillä, kuin mitä he itse olisivat valmiita tekemään. Töistä on tullut silppua, jota tehdään määräaikaisina pätkinä. Omaa tulevaisuuttaan on tällöin mahdotonta suunnitella. Kun palkkaerot kieltävä henkilö vielä vetoaa siihen, että naiset itse hakeutuvat huonommin palkatuille aloille, alkaa sietokykyni olla äärimmillään. Tutkimusten mukaan nimittäin nuori nainen, jolla on täysin sama koulutus ja työkokemus, kuin samaa paikkaa hakevalla miehellä, palkataan tehtävään harvemmin. Naisvaltaisten alojen arvostus ei lähde vain sanomalla kyseisen työn olevan tärkeää, vaan sen täytyy näkyä konkreettisesti palkkapussissa ja työehdoissa.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    kuva super
    Politiikka
    15.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Hoitajien irtisanomiset murentavat asiakasturvallisuutta

    Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer nostaa jälleen esiin vakavan huolen vanhustenhoidon tilasta. Liiton puheenjohtaja Päivi Inberg arvostelee järjestön tiedotteessa (12.

    Uusi selvitys perustuu keväällä 2025 aloitettuun laajaan kartoitukseen huoltovarmuuskriittisten yritysten kyberuhkiin varautumisesta. Kuva CSIRO CCO 3.0
    Uutiset
    14.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kyberkypsyys junnaa – tuore selvitys varoittaa hitaasta teknologiasta

    Aalto yliopiston tutkimus paljastaa, miten verkon käyttö kietoutuu stressiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Kuva Tony Webster CCO 4.0
    Tutkimus
    13.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Some väsyttää, uutiset yllättäen helpottavat – näin netti vaikuttaa mieleen

    Kurdistanin työväen kommunistisen puolueen Suomen osaston puheenjohtaja Ibrahim Hussein KUVA IH
    Mielipiteet
    12.1.2026
    Ibrahim Hussein

    Vapauden puolustajat eivät voi vaieta poliittisen islamin väkivallasta

    EVAn mukaan suomalaiset tunnistavat EUn merkityksen, mutta suhtautuvat taloudellisen vastuun laajentamiseen aiempaa epäluuloisemmin. Kuva Globetrotter19 CCO 3.0
    Politiikka
    12.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n yhteisvelka kohtaa kasvavaa epäluuloa – tutkimus paljastaa poliittisen eliitin etääntymisen kansalaisista

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!