Nälkälakko ilmaston puolesta
Helsingin Kansalaistorille on elokuussa noussut Elokapina-liikkeen ympäristömielenosoitus. Liikkeen kolme aktiivia on aloittanut nälkälakon, jonka tarkoituksena on nostaa esille ilmastokriisin vakavuus. Ydinviesti on, ettei poliittinen järjestelmä toimi riittävän nopeasti ilmastokysymyksissä.
Nälkälakossa oleva aktiivi Elina Kauppila kertoo, että mielenosoitus on saanut hyvin huomiota. Muun muassa ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr) on käynyt keskustelemassa nälkälakkoilijoiden kanssa.
Kansainvälinen ruohonjuuritason liike
Elokapina-liike (englanniksi Extinction Rebellion) on ruohonjuuritasolta kumpuava suoran toiminnan kansainvälinen verkosto. Syksyllä 2018 tuhansia mielenosoittajia kokoontui tukkimaan viisi siltaa liikenteeltä Lontoon keskustassa. Vuonna 2019 vastaavanlaisia kansalaistottelemattomuustempauksia järjestettiin myös esimerkiksi Yhdysvalloissa, Australiassa ja Saksassa.
Suomeen liike rantautui viime vuonna. Täälläkin Elokapinan päätavoitteet ovat samanlaisia kuin kansainvälisen verkoston: saada hallitus tunnustamaan ekologinen hätätila, pudottamaan Suomen hiilidioksidipäästöt nollaan vuoteen 2025 mennessä ja luomaan tasa-arvoista, suoraa demokratiaa maahan.
Helsingissä liike järjestää nyt jatkuvia tukimielenosoituksia ja erilaisia aktioita. Esimerkiksi perjantaina parisenkymmentä mielenosoittajaa tukki Mannerheimintien liikenteen noin tunnin ajaksi.
Panostusta ympäristökriisin hoitamiseen
Elina Kauppila toteaa, miten monella liikkeen aktiivilla on alkuvuodesta mennyt energiaa koronakriisiin hoitamiseen. Itseorganisoitumisen periaatteelle rakentuva Elokapina on kuitenkin notkea liike, joka on sopeutunut muuttuneisiin olosuhteisiin nopeasti. Kauppila lupaakin, että luvassa on tiukka suoran toiminnan syksy
Koronakriisin hoitamiseen löytyi yhtäkkiä satoja miljardeja euroja resursseja, mutta miksi ympäristökriisiin ei löydy vastaavaa panostusta?
– Korona osoitti, että Suomen hallitus osaa kuunnella asiantuntijoita ja pystyy nopeasti reagoimaan järkevällä tavalla. Suuremmilta vahingoilta on onnistuttu välttymään. Ilmastokriisi on kuitenkin maailmanlaajuinen, jatkuva ja pysyvä ongelma, johon pitäisi löytää ratkaisuja.
Hallituksen toimet ovat suuressa ristiriidassa sen kanssa mitä nyt oikeasti pitäisi tehdä. Kauppila huomauttaa, että esimerkiksi budjetissa eivät ilmastotoimet näy riittävästi. Ilmaston pitäisi olla kaikkien ministeriöiden agendalla, ei vain ympäristöministeriön.
Ilmastokriisi arkipäivää
Ilmastokriisi ei ole enää tulevaisuuden uhka vaan arkipäivää monin paikoin maapalloa, muistuttaa Elina Kauppila.
Me Suomessa olemme hyvässä asemassa eikä ilmastokriisi vielä välttämättä näy ihmisten elämässä. Tilanne kuitenkin muuttuu nopeasti. Muun muassa ilmastopakolaisuus on jo tätä päivää. Harva suomalainen esimerkiksi tietää, että Syyrian konfliktin juuretkin ovat pitkälti ilmastonmuutoksen aiheuttamissa ongelmissa.
Elokapina korostaa, että pelkät yksilön kulutusvalinnat eivät ole ratkaisu ilmastokriisiin. Jokaisella yhteiskunnan jäsenellä on resurssiensa mukaan eettinen vastuu nousta kritisoimaan päättäjien toimia,
jos ne ovat vahingollisia yhteiskunnan jäsenille, ympäristölle, muille eläimille ja tuleville sukupolville. Kansalaisella taas on velvollisuus vastustaa ja muuttaa politiikkaa – vaikka sitten suoran toiminnan avulla.
Ympäristöaktiivien nälkälakko jatkuu toistaiseksi. Tapahtumia ja tunnelmia voi seurata Facebookin kautta sekä Voima-lehden sivuilla olevasta blogista.
