Nato-jäsenyys tekee Suomesta ydinasevallan

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 38/2006.

Pohjois-Korea liittyi ydinaseklubiin ilmoittamalla onnistuneesta ydinkokeesta, mikä on herättänyt runsaasti keskustelua.

Vähemmän keskustelua on käyty siitä tosiasiasta, että sotilasliitto Naton takana on myös suunnaton ydinasevoima.

– Nato-jäsenyys merkitsee sitä, että Suomi on käytännössä ydinasevalta ja potentiaalinen ydinsodan osapuoli. Tätä ihmiset eivät tajua, miettii aseistakieltäytyjä ja rauhanaktivisti Jussi Hermaja, joka vietti viisi vuotta mielipidepakolaisena Belgiassa.

Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen vaati taannoin, että keskustelu Natosta pitäisi jättää suosiolla eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan. Suomalaisten valtapoliitikkojen haluttomuus keskustella Natosta ennen eduskuntavaaleja on Hermajan mukaan ymmärrettävää: keskusteluun olisi pakko nostaa myös Nato-maiden ydinasearsenaali, joka ydinsulkusopimusten vastaisesti on levittäytynyt ympäri Eurooppaa.

– Natolla on Euroopassa ydinasetukikohtia Belgiassa, Hollannissa, Saksassa, Kreikassa ja Turkissa. Ne ovat kylmän sodan jäänteitä. Mitä uhkaa niillä enää tänä päivänä torjutaan? kysyy Hermaja.

Hän ihmettelee, miten kukaan vastuullinen poliitikko Suomessa voi tässä tilanteessa kannattaa Nato-jäsenyyttä.

Ydinaseiden hallussapito rikos

Hermaja kertoo Belgian Bombspotting-toiminnasta, johon myös suomalaiset ovat osallistuneet.

Belgian hallitus ei myönnä eikä kiellä Naton ydinaseiden olemassaoloa maaperällään. Rauhanjärjestöt ovat kuitenkin osoittaneet, että maassa on ydinaseita.

Bombspotting-kansalaistottelemattomuus perustuu Haagissa 1996 tehtyyn päätökseen, jonka mukaan ydinaseiden hallussapito on rikos kansainvälistä oikeutta vastaan. Rauhanjärjestöt ovat tämän nojalla yrittäneet tehdä asetarkastuksia Belgiassa sijaitseviin sotilastukikohtiin. Yritykset on estetty ja osallistujia pidätetty.

Ydinaseet ovat ajankohtainen aihe myös Iso-Britanniassa, missä keskustellaan nyt ikääntyneen ydinasearsenaalin uudistamisesta. Rauhanliike on jo pitkään kamppaillut ja yrittänyt painostaa maata luopumaan ydinaseistaan.

– Käytännössä Iso-Britannia ei voi käyttää ydinaseita ilman Yhdysvaltojen lupaa, mikä tekee maasta entistä riippuvaisemman USA:n politiikasta. Nykyisten ydinaseiden ylläpito maksaa 1,5 miljardia puntaa vuodessa eivätkä ne ole kansallisen tai ylipäätään minkään turvallisuuden tae, sanoo Hermaja.

Ydinaseeton maailma näyttää tänä päivänä entistä kaukaisemmalta unelmalta. Aseiden käytön riski kasvaa niiden levitessä entistä useampaan maahan. Länsimaatkaan eivät suostu luopumaan ydinaseistaan.

– En ole nähnyt kansainvälistä tilannetta koskaan näin vaarallisena elinaikanani. Kuuban ohjuskriisin kaltaisen tilanteen toistumisen mahdollisuudet ovat suuremmat kuin koskaan, sanoo Hermaja huolestuneena.

Yhden totuuden maa

Hermaja on Belgiasta käsin seurannut suomalaista politiikkaa. Hänen mukaansa siitä puuttuu kokonaan itse politiikka. Suomessa uskotellaan, että duunarin ja porvarin edut ovat yhteiset ja että samaan hiileen puhaltaminen on mahdollista.

– Suomi on yhden totuuden maa. Täällä ajatellaan, että konsensuspolitiikalla saadaan kaikille hyvää.

SKP:n menestys tulevissa eduskuntavaaleissa riippuu Hermajan mukaan pitkälti siitä, pystyykö puolue profiloitumaan yhteiskunnallisen muutoksen puolueena ja myös viestimään tämän niin, että suuri yleisö sen ymmärtää.

– Jotta SKP:n kannatus lähtisi nousuun täytyy ymmärtää, että potentiaaliset äänet tulevat yhteiskunnallista muutosta haluavilta ei-kommunisteilta. Puolueen ohjelma on edistyksellinen, mutta kokemukseni mukaan osa puolueesta keskittyy mieluummin vallankumousteorioihin kuin ihmisten todellisiin ongelmiin ja uskottavan puolueen ja eduskuntavaalikampanjan rakentamiseen.

Puolueessa pitää pystyä käymään laajaa poliittista keskustelua, jossa ihmiset saavat vapaasti esittää mielipiteensä ja vaatimuksensa ilman leimatuksi tulemisen pelkoa. Moniarvoisuuden ja erilaisuuden kunnioittaminen ovat arvokkaita periaatteita.

– Erikoisen tärkeää on luoda vastaanottavainen ilmapiiri, jossa tavikset ja ei-jäsenet voivat menestyksellisesti nostaa esiin teemoja. Itse nostaisin vaaliteemaksi ulkopolitiikassa NATO-jäsenyyden ja ydinaseiden vastustamisen.

Toinen tärkeä teema Hermajan mielestä on kansalaisyhteiskunnan puolustaminen ja kehittäminen.

– Puolueen tulisi sitoutua eduskunnassa olemaan ennen kaikkea kansalaisvapauksien ja ihmisoikeuksien vartija. Jatkuva yhteiskunnallinen muutos kasvaa marginaalista. Valtaapitävätkin tietävät tämän, vai miksi muuten valtionapujakin saavien järjestöjen rahoja leikataan nykyisessä taloustilanteessa?

Muutos tehdään nyt

Antimilitarismi ja kamppailu mielipidevankien puolesta ovat edelleen Hermajalle tärkeitä asioita.

– Esimerkiksi Itä-Euroopassa siviilipalvelus on mahdollisuutena olemassa vain paperilla, hän huomauttaa.

Hermaja itse toteuttaa käytännön vallankumousta muun muassa pyörittämällä osuuskuntamuotoista vegaaniravintolaa Belgiassa.

– Asustan myös vallattua taloa, jossa toteutetaan sosiaalisia projekteja. Tarjoamme tiloja toiminnalle laidasta laitaan, itse olen mieltynyt poliittisten ja marginaalisten elokuvien säännölliselle esittämiselle ja sukupuolipolittisen kahvilan pidolle.

Hän ei halua jäädä odottelemaan.

– Tulevaisuus on nyt, tuumii Jussi Hermaja.

MARKO KORVELA