Naton huippukokous lähestyy

Nato järjestää huippukokouksen 19.-20. marraskuuta Portugalin pääkaupungissa Lissabonissa. Kokouksessa on tarkoitus hyväksyä sotilasliiton uusi strategia.

Suurmielenosoitus ja vastakokous

Ei Natolle – Ei sodalle -verkosto ja Portugalin kansallinen Naton vastainen liitto PAGAN järjestävät Naton huippukokouksen aikana 20. marraskuuta suuren rauhanomaisen kansainvälisen mielenosoituksen ja 19.-21. marraskuuta vastakokouksen Naton uutta strategiaa sekä sotaa ja militarismia vastaan.

Järjestöt toivovat ihmisten muista maista osallistuvan mahdollisimman runsaslukuisesti tapahtumiin paikan päällä, mutta pitävät tärkeänä myös sitä, että Naton huippukokousta vastaan protestoitaisiin muissakin maissa.

Ydinaseet ja ohjuskilpi

Ei Natolle – Ei sodalle -verkosto muistuttaa yhteenvedonomaisesti, mitä Lissabonissa hyväksyttävä uusi strategia merkitsee:

1) Nato pitää kiinni ydinaseista ehdottomana välttämättömyytenä pelotepolitiikalle. Ydinaseita tullaan jatkuvasti levittämään ja modernisoimaan, niin brittiläisiä ballistisia Trident-ohjuksia kuin yhdysvaltalaisia strategisia ydinaseita. Kaikki suunnitelmat ydinaseiden vetämisestä pois Euroopasta ja luopumisesta ydinaseiden jakamisesta on peruutettu.

2) Naton uuden strategian ydin on USA:n ohjuskilpisuunnitelmien omaksuminen keskeisenä Nato-projektina. Eurooppa on määrä varustaa antiballistisella ohjuspuolustuskilvellä. Tämän sanotaan olevan ainoa tapa toteuttaa pelotepolitiikan käsite ja turvallisuus 21. vuosisadalla.

3) Afganistanin sota nähdään Naton ajankohtaisena haasteena, jota tullaan jatkamaan lisätyin niin sotilaallisin kuin siviiliponnisteluin kunnes sota on voitettu.

4) Kaikkia jäsenvaltioita pyydetään tehostamaan puolustusmekanismejaan ja tekemään niistä tehokkaampia.

Globaalit tehtävät ja itälaajentuminen

5) Vaikka Nato ei pidäkään itseään maailmanpoliisina, se ymmärtää itsensä aseellisen väliintulon voimaksi, jos jäsenvaltioiden “intressit” (maailmanlaajuisesti, mutta erityisesti Euroopan ja Aasian alueella) ovat uhattuina. Nämä intressit avoimesti ilmaistuina sisältävät jäsenvaltioiden “luonnonvarojen” ja kauppareittien suojelemisen.

6) Toinen tavoite on Naton laajeneminen itään, mikä ei ole vielä suoraan ilmaistu sotilasliiton aiemmissa virallisissa asiakirjoissa. Itäinen laajeneminen tulee sisältämään uusia kumppanuusliittoja Neuvostoliiton entisten eteläisten tasavaltojen kanssa kuten myös Indonesian, Malesian, Australian ja Uuden Seelannin kanssa. Japani on tarkoitus integroida innovatiiviseen kumppanuuteen.

7) Uudessa strategiapaperissa EU-Eurooppa nähdään Naton kumppanina ja toisena pilarina. EU on sinällään sotilasliitto, jonka kanssa otetaan huomioon “taakanjako” sekä tehtävien ja velvollisuuksien jako. Tämä sisältää EU:n sotilas- ja puolustuspolitiikan merkittävän uudelleenarvion, kuten Lissabonin sopimukseen eli unionin perustuslakiin on kirjattu.

”Uusi” rooli

8) Uudessa strategiassa painotetaan tarvetta vahvistaa elektronista sodankäyntiä koskien Naton omaa toimintaa sekä uusia jäsenmaita ja ehdokasmaita samoin kuin reagointia tietokoneisiin, tietoliikenneyhteyksiin ja sähkövoimaverkostoihin kohdistuviin hyökkäyksiin. Niin sanottu ”kybersota” pitää tavallisesti sisällään demokraattisten kansalaisoikeuksien hävittämisen ja tutkimuksen entistä voimakkaamman militarisoimisen.

9) Edelleen, strategiapaperi tähdentää Naton “uutta” roolia. Sotilasliitto julistaa itsensä taistelijaksi muun muassa ilmastonmuutosta ja muita globaaleja haasteita vastaan. ”Turvallisuutta” ilmastonmuutoksen seurauksia vastaan on tarkoitus suojata sotilaallisesti.

10) Kaikki nämä haasteet luokitellaan osaksi ”terrorisminvastaista sotaa”. Tätä sotaa käytetään monen muun asian ohella hyväksi Naton globaalien hyökkäysoperaatioiden valheelliseksi laillistamiseksi.

Ehdotus EU:n liittymisestä Natoon

Nähtäväksi jää, nostetaanko Naton huippukokouksessa esille uusia ehdotuksia Naton ja EU:n suhteiden tiivistämiseksi. EU:n komission portugalilaisen puheenjohtajan Jose Manuel Barroson portugalilainen neuvonantaja Joao Marques de Almeida nimittäin sanoi 22. lokakuuta, että paras ratkaisu EU:n ja USA:n suhteiden tehostamiseksi olisi se, että EU organisaationa liittyisi Natoon.

Marques de Almeida oli yksi puhujista Portugalin Kansallisen puolustusinstituutin järjestämässä seminaarissa ja toimi ennen Barroson neuvonantajan pestiä Portugalin hallituksen puolustus- ja strategiakysymyksiin erikoistuneen ajatushautomon presidenttinä.

Marques de Almeidan mukaan päävaikeus Naton ja EU:n suhteissa on kysymys Kyproksen yhdistymisestä. Turkilla on Naton toiseksi suurin armeija, mutta Kyproksen saaren jako estää paremman suhteen EU:n kanssa. Kypros on EU:n jäsen.

Lähestyvässä Naton huippukokouksessa 19.-20. tätä kuuta, Naton pääsihteeri Anders FoghRasmussen tulee tiettävästi ehdottamaan suhteiden tiivistämistä Turkin kanssa, liike joka voisi sisältää Turkin ottamisen mukaan täysjäsenenä European Defence Agencyyn (EDA), joka on EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen elin.