Natoon liittyminen ei estä sotia

Eduskunnan päätös hakea Suomelle jäsenyyttä sotilasliitto Natossa vei maaltamme liittoutumattomuuden lopullisesti. Osittain sitä murennettiin jo vuonna 2014, kun Suomi allekirjoitti ilman eduskuntakäsittelyä isäntämaasopimuksen Naton kanssa. Vaikka jäsenhakemusta käsiteltiin edes hiukan laajemmin, tehtiin se kovalla kiireellä ja täysin ilman mahdollisuuksia ottaa kantaa tai asettaa reunaehtoja.

Suomalaisia on peloteltu sodalla jo usean kuukauden ajan. Suurimpina pelonlietsojina ovat toimineet isot mediat, jotka nostavat valikoiden kommentteja vallanpitäjiltä ja päästävät ääneen lähinnä Nato-myönteisiä ”asiantuntijoita”. Tällainen mielipiteiden muokkaus ei toki ole alkanut vasta tänä keväänä Venäjän hyökkäyssodan johdosta Ukrainassa, vaan sillä on jo vuosikymmeniä pitkä historia.

Sodalla pelottelu on jokaiselta sitä tekevältä henkilöltä ja taholta hyvin epärehellistä toimintaa. Natoon liittyminen ei estä sotia Suomessa, eikä Naton laajentuminen estä niitä maailmalla. Sotilasliitot ja niiden toimintaan tiukasti kytkeytyvä asevarustelu lisäävät väkivaltaa ja kärsimystä. Yhdysvallat, joka käytännössä johtaa Natoa, on maailman sotilaallisesti aktiivisin valtio. Se on ollut jatkuvassa sotatilassa lähestulkoon koko olemassaolonsa ajan ja päättänyt, mihin sotiin Nato lähtee.

Mitään turvatakuita Nato ei maallemme anna, vaikka näin yritetään sotilasliiton kannattajien puolelta sanoa. Kirjaukset avunantovelvoitteesta ovat tulkinnanvaraisia ja löysiä.

Asevarustelu kiihtyy

Suomen rooli kansainvälisessä aseriisunnassa heikentyy yhä lisää Nato-jäsenyyden myötä. Heikoilla kantimilla rooli oli jo valmiiksi viime vuonna tehdyn hävittäjähankinnan vuoksi. Pitkä raja Naton keskeisen vihollisvaltion Venäjän kanssa muuttaa radikaalisti Naton sotilaallista strategiaa Euroopassa. Tämä tuo mukanaan yhä lisää asehankintoja ja uusien joukkojen sijoitustarpeita. Myös Venäjä muuttaa sotilaallista strategiaansa, joka johtaa sotilaallisen varustelun kiihtymiseen kummallakin puolella rajaa. Kierre on valmis. Sotilaallinen varustelu, etenkin ydinaseilla, lisää sodan uhkaa ja synnyttää riskin ydinaseonnettomuudesta myös omassa maassamme. Todennäköisesti Suomi joutuu panostamaan myös Baltian sotilastoimiin.

Aseteollisuudella, sodilla ja sotaharjoituksilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Kaikista maailman kasvihuonepäästöistä asevoimat ja aseteollisuus tuottaa tutkijoiden (Scientists for Global Responsibility) arvioiden mukaan viisi prosenttia. Siihen lukuun päädyttiin vuonna 2021, joten voimme vain kuvitella, mihin se tulee nousemaan tänä vuonna. Ympäristö- ja rauhanliikkeen yhteistyön tarve kasvaa siis edelleen.

Maatamme asetetaan nyt sotapolitiikan keskipisteeseen. Nato-jäsenyytemme laajentaa Venäjän ja Yhdysvaltojen välistä konfliktia ja lisää maailman jakaantumista yhä selkeämmin kahteen liittokuntaan. Menetämme asemamme liittoutumattomana maana ja joudumme yhä vahvemmin epäluotettavan, imperialistisen suurvallan vaikutuspiiriin.

Kaiken tämän sijaan Suomen tulee olla aloitteellinen sotien lopettamisessa diplomatian keinoin ja rakentaa kansainväliset suhteet puhtaasti yhteistyöhön perustuen. Vaihtoehtoja sotilasliiton jäsenyydelle on, ja niitä ovat esitelleet useat asiantuntijat kuluneen kevään aikana. Laitetaan nämä vaihtoehdot kuulumaan kaikkialla Suomessa!