Neuvostoelokuvan saavutuksista ja sensuurista

”JOKAINEN ELOKUVA on sydämen muisti, biologinen muisti silloinkin kun et ole itse elänyt jotakin aikaa”, toteaa venäläinen elokuvaohjaaja Aleksei German elokuvan merkityksestä ja arvosta. Pentti Stranius, joka on työskennellyt mm. Suomen elokuva-arkistossa, on tehnyt kulttuuriteon kirjoittaessaan ”Neuvostoliitto-nimisen maan elokuvataiteen viimeisiin vuosikymmeniin” keskittyvän tietokirjan Unohdettu valkokangas. Esseitä venäläisestä elokuvasta (warelia, 2022).

Straniuksen teos on ilmestynyt aikana, jolloin kaikkea neuvostoliittolaista/venäläistä kulttuuria on vaadittu boikottiin. Suomessa Ateneum on keskeyttänyt monivuotisen yhteistyön Tretjakovin gallerian kanssa. Oulussa jätettiin näyttämättä 15.3. kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) sarjassa ohjaaja Elem Klimovin elokuva Tule ja katso (Idi I smotri 1984). Stranius toteaa elokuvan olevan sodanvastaisen elokuvataiteen ehdoton virstapylväs. Käsittämätön ratkaisu Kavilta sensuroida merkittävä sodanvastainen elokuva.

Hermann Hesse kirjoitti elokuussa 1914 sivistyneistön velvollisuudesta. Hän kysyy: ”Menettääkö ranskalainen kulttuuri arvonsa ...