Nimitys, joka syventää luottamuskriisiä Haitin hallintoa kohtaan

Haitin feministijärjestöt tuomitsevat jyrkästi miesjohtajan nimityksen naisten oikeuksia valvovaan ministeriöön ja vaativat päätöksen välitöntä kumoamista. Yhteensä 43 nais- ja feministijärjestöä julkaisi 12. toukokuuta kannanoton, jossa ne vastustavat Hermanex Gonzague Désirin nimittämistä ministeriön naisten juridisen ja sosiaalisen aseman sekä naisten oikeuksien (Mcfdf) johtoon. Nimitys tehtiin sen jälkeen, kun virassa toiminut Sandy François, naisjohtaja, oli erotettu tehtävästään.

Järjestöjen mukaan päätös rikkoo sekä Haitin perustuslain tasa-arvopykäliä että maan kansainvälisiä sitoumuksia.

”Tämä päätös muodostaa syvän ristiriidan virallisten tasa-arvopuheiden ja konkreettisten poliittisten toimien välillä”, sanotaan 43 haitilaista nais- ja feministijärjestöä edustavassa kannanotossa (12.5.2026).

Tasa-arvon rikkominen ja poliittinen takapakki

Järjestöt muistuttavat, että ministeriö on perustettu edistämään naisten poliittista, taloudellista ja hallinnollista osallistumista. Niiden mukaan miesjohtajan nimittäminen instituutioon, jonka tehtävä on puolustaa naisten oikeuksia, on räikeä esimerkki vallan keskittymisestä ja sukupuolittuneesta syrjinnästä. ”Todellinen sitoutuminen ei näy julkisissa puheissa tai valokuvissa, vaan konkreettisissa toimissa, jotka parantavat naisten arkea”, sanotaan järjestöjen kannanotossa.

Kannanotossa korostetaan, että Haitin perustuslain artikla 17.1 velvoittaa valtion takaamaan vähintään 30 prosentin sukupuolikiintiön kaikilla päätöksenteon tasoilla. Tällä hetkellä vain kolme 18:sta julkishallinnon pääjohtajista on naisia. ”Naisjohtajan syrjäyttäminen miesjohtajan tieltä on vakava takaisku demokratialle ja naisten poliittiselle osallistumiselle”, sanotaan järjestöjen kannanotossa.

Kansalaisliikkeiden vaatimukset ja solidaarisuus

Feministiset järjestöt vaativat, että Haitin pääministeri Alix Didier Fils-Aimé peruu nimityksen ja palauttaa Sandy Françoisin tehtävään tai nimittää tilalle toisen pätevän naisjohtajan. Ne korostavat, että valtion on noudatettava myös kansainvälisiä sopimuksia, kuten CEDAWia eli naisiin kohdistuvan syrjinnän poistamista koskevaa yleissopimusta sekä Belém do Pará -sopimusta, joka velvoittaa ehkäisemään sukupuolittunutta väkivaltaa.

Johto tukee Donald Trumpia

Haitin pääministerillä Alix Didier Fils-Aimélla ei ole perinteistä puolueuraa, vaan taustaltaan hän on yrittäjä, joka toimi Haitin kauppakamarin presidenttinä 2011–2016 ja johti Haitin internet-yritystä. Fils-Aimé nimitettiin pääministeriksi 10. marraskuuta 2024 väliaikaiseen hallintoon rikollisjengien valtaamassa Haitissa. Fils-Aimé on riippumaton, ei ammattipoliitikko, ja hän puhuu kansainvälisille avunantajille miellyttävällä kielellä. Häntä on kuvattu teknokraattiseksi toimijaksi, joka painottaa ”stabiilisuutta ennen oikeudenmukaisuutta” ja on Yhdysvaltojen luotettu vuorovaikuttaja.

Fils-Aimén hallinto on kohdannut ankaraa kritiikkiä feministisiltä järjestöiltä. Haitilaiset feministit ovat vaatineet naista pääministeriksi. Liikemiespääministeri on vastannut, että turvallisuus on ensisijainen tavoite, mutta feministit kyseenalaistavat, voidaanko maskuliininen liikemiesjohto ymmärtää sukupuolten tasa-arvon ja väkivallan uhrien näkökulmasta.

Fils-Aimé aloitti 7. helmikuuta 2026 maan ainoana johtajana, kun siirtymäkauden presidenttineuvosto luovutti valtaoikeutensa hänelle. Hänen puoluekannattamaton linjansa ja Yhdysvaltojen lähellä oleva profiili ovat herättäneet kysymyksiä demokraattisesta legitiimiydestä.

Luokkatietoista feminismiä

Haitissa 12 miljoonaa ihmistä kärsii jengiväkivallasta, köyhyydestä ja poliittisesta epävarmuudesta. Feministiset järjestöt vaativat, että pääministerin tulee olla nainen tai vähintään ottaa naisia mukaan merkittäviin päätöksentekopaikkoihin, sillä naiset ovat jengiväkivallan eniten kärsiviä.

Feministien kannanotto nostaa esiin myös työväenluokan ja sorrettujen aseman. Järjestöt muistuttavat, että naiset – erityisesti köyhät, maaseudulla elävät, siirtolaiset ja väkivaltaa kokeneet – kantavat kapitalistisen järjestelmän ja poliittisen epävakauden raskaimmat seuraukset. Haitin feministijärjestöjen vaatimus tasa-arvosta ja oikeudenmukaisesta vallanjaosta on osa samaa globaalia kamppailua, jossa työväenluokka ja sorretut puolustavat oikeuksiaan.

---