Yleislakkoa suunnitellut kokous kokoaa joukkoja vastustamaan hallituksen kuritusta
PAMin keskolaisten ammattiosaston koolle kutsuma yleislakkoa suunnitteleva kokous järjestettiin Helsingissä 10. lokakuuta. Osallistujia oli paikalla useilta eri SAK:laisilta aloilta sekä muun muassa kansalaisjärjestöissä aktiivisesti toimivia vaikuttajia.
Kokouksen keskeinen näkemys oli, että Suomen koventunut arvoilmapiiri vaatii entistä kovemmin toimivaa ay-liikettä. Tällaista nykyistä ay-liikettä radikaalimmin toimivaa ammattiosastojen verkostoa lähdettiin välittömästi kokouksen päätyttyä konkreettisesti luomaan.
Kokouksen edustajien mielestä pelkästään sovittelevuushakuisella toiminnalla ei nykytilanteessa ole saatavissa esimerkiksi työväen, eläkeläisten, työttömien ja opiskelijoiden asemaan mainittavaa parannusta. Se muistuttaakin reilusti yli 32 000 SAK:laista jäsentä edustavien ammattiosastojen kannanotossa myös SAK:n hallitusta sen perustehtävästään, työntekijöiden ja heidän perheidensä elämänlaadun parantamisesta.
Yleislakkoa suunnitteleva ryhmä antaa tukensa SAK:n johdolle, mikäli SAK:n esittämän kriisisopimuksen tuloksena hallitusohjelman kansaa kurjistavat heikennykset, kuten leikkaukset koulutuksesta ja työttömyysrahoista, saadaan torpattua. Keskusjärjestön on ryhmän mielestä ehdottomasti muistettava, että se edustaa koko työväenluokkaa neuvotellessaan niin kolmikannassa, kuin työnantajien ja maan hallituksen kanssa erikseen neuvoteltaessa. Tämä tarkoittaa nykyilmapiirissä ja tilanteessa, että SAK:n on vaalittava sääntöjensä kohtaa ”painostusjärjestö” totuttua hanakammin, mikäli leikkauspolitiikka alkaa todella saksia eläkeläisiltä, opiskelijoilta, työttömiltä, sairailta ja ylipäätään kansan heikompiosaisilta.
Työnantajapiirit ovat talouskriisin varjolla saaneet useita myönnytyksiä, kuten maltillinen palkankorotuslinja, KELA-maksun poisto ja yhtiöveron tuntuva alennus. Luvattuja työpaikkoja ja investointeja ei kuitenkaan ole kokouksen osallistujien mielestä kuulunut.
- On ehkä aika miettiä, onko tällainen työnantajapiirien avokätinen ”kannustaminen” sittenkään ratkaisu maamme ongelmiin, pohditaan kokouksen kannanotossa.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Suojaosan poisto työttömyysturvasta on ajanut monet osa-aikatyötä tehneet työttömyyteen. YTK:n kysely paljastaa, kuinka kapitalismin rakenteet ohjaavat työväenluokan valintoja. Työn vastaanottaminen ei ole enää kannattavaa, ellei se ole kokoaikaista – ja sitä ei aina ole tarjolla. Tämä on kertomus vallasta, vaihtoehdoista ja yhteiskuntaluokkien ristiriidasta.
Orpo-Purran jallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Päätös iskee suoraan työväenluokan järjestäytymiseen. Asiantuntijat ja järjestöjohtajat varoittavat verosanktiosta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.