Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Afrikka tarvitse tiedettä ja tutkijoita
Jotain on pahasti pielessä, kun Yhdysvalloissa työskentelee enemmän afrikkalaisia insinöörejä kuin koko Afrikassa, arvioi tiedettä ja tutkimusta Afrikassa edistävä Next Einstein Forum (NEF).
Afrikka menettää NEFin mukaan lähes neljä miljardia euroa vuodessa, koska se joutuu palkkaamaan korkeaa koulutusta vaativiin tehtäviin väkeä muilta mantereilta.
Ongelmien taustalla ovat yhtäältä siirtomaa-aikojen perinteet ja toisaalta Afrikan maiden kitsaat investoinnit koulutukseen ja tutkimukseen. Koska kotimaasta ei löydy resursseja, lupaavat afrikkalaiset tutkijat hakeutuvat vihreämmille niityille.
Afrikan kouluttamia tutkijoita myös houkutellaan ulkomaille, mikä kiihdyttää aivovuotoa, sanoo African Institute for Mathematical Sciencen (Aims) johtaja ja NEFin puheenjohtaja Theirry Zomahoun.
Aims perusti NEFin yhdessä saksalaisen Robert Boschin säätiön kanssa vuonna 2013.
Lupaavaa tutkimusta
Afrikasta kuitenkin löytyy omia ”einsteineja”, jotka ovat kohentaneet ympäristöään merkittävillä innovaatioilla. Esimerkiksi egyptiläinen Sherien Elagroudy sai idean katsellessaan Kairon kaduilla paisuvia jätekasoja.
Hän suunnitteli jätteenpolttojärjestelmän, joka tuottaa energiaa sementtitehtaille. Tuloksena oli puhtaampi kaupunki ja vähemmän sähkökatkoja.
Nigerialainen lääketieteen tohtori Tolu Oni kyllästyi potilaisiin, jotka palasivat yhä uudelleen samojen vaivojen kanssa, ja ryhtyi etsimään ongelmien aiheuttajia ihmisten elinympäristöstä.
Oni johtaa nyt hanketta, jossa tutkitaan kaupunkilaisten terveyttä ja tasa-arvoa. Mukana ovat tiedeyhteisön ohella kansalaisjärjestöt ja julkishallinto.
Älymystö takaisin
Zomahoun kertoo, että NEF perustettiin houkuttelemaan yksityistä rahaa erityisesti matemaattis-luonnontieteelliseen tutkimukseen Afrikassa. Hän kannustaa Afrikan maita uudistamaan korkeakoulutustaan, jotta se pystyy tuottamaan kriittisiä ajattelijoita ja ongelmanratkaisijoita.
Afrikka pystyisi ratkomaan kehitysongelmansa, jos se saisi takaisin ulkomaille lähteneen älymystönsä.
Nykyisin mikään Afrikan valtio ei käytä edes prosenttia kansantuotteestaan tutkimus- ja kehitystoimintaan. Etelä-Koreassa osuus on neljä prosenttia, Suomessa se laski viime vuonna 3,2 prosenttiin.
YK:n kulttuurijärjestö Unescon mukaan Afrikasta puuttuu 2,5 miljoonaa insinööriä ja tekniikan asiantuntijaa. Matemaattisten tieteiden tohtoreita koko maanosassa on alle 2 000.
Asiantuntijoiden mukaan Afrikka pystyisi ratkomaan kehitysongelmansa, jos se saisi takaisin ulkomaille lähteneen älymystönsä ja pystyisi tarjoamaan sen työlle riittävät resurssit.
Omien tarpeiden pohjalta
Afrikalla riittää ongelmia ruokaturvasta ja vesipulasta terveydenhuoltoon ja ilmastonmuutokseen, mutta tiede voi tarjota niihin ratkaisuja, jos sijoitamme siihen, vakuuttaa jäteongelmiin perehtynyt Elagroudy.
Hänestä on väärin, että tutkimuksen painopisteet asetetaan Afrikan ulkopuolella ottamatta huomioon maanosan omia tarpeita. Ratkaisuksi hän esittää, että ulkomainen tutkimusraha on kytkettävä kotimaiseen rahoitukseen ja paikallisiin hankkeisiin.
NEF järjesti keväällä Senegalissa maailmankokouksen, johon osallistui 700 tutkijaa kaikkiaan 80 maasta. Järjestön sihteeristö päätettiin sijoittaa Ruandaan. Maan presidentti Paul Kagame muistutti, että on muutoksen aika, sillä Afrikka on jäänyt sivuun jo kolmesta teollisesta vallankumouksesta.
(IPS – Busani Bafana)
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.