Suomen hallituksen lyhytnäköiset ja suhteettomat leikkaukset uhkaavat perusoikeuksiamme, oikeuttamme kulttuuriin ja hyvinvointiin. Sakset seis! -adressi luovutetaan päättäjille itsenäisyyspäivän aattona 5.12. klo 14-16 Helsingin Kansalaistorilla. Adressin voi allekirjoittaa aina 4.12. asti.
SKP:n Väisänen: Suomi irti sodista ja Natosta
YK:n peruskirja astui voimaan 24. lokakuuta 1945. Tätä päivää on vietetty kansainvälisenä YK:n päivänä vuodesta 1948 lähtien. Suomessa YK:n päivä on vakiintunut liputuspäivä ja suomalainen rauhanliike puhuu yhden päivän sijaan rauhanviikosta asevarustelun lopettaminen kärkenä.
YK:n keskeisenä päämääränä on edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta sekä terveyttä, taloudellista yhteistyötä, kansakuntien välisiä ystävällisiä suhteita ja kulttuurienvälistä ymmärtämystä. Sen tavoitteena on myös toimia foorumina, jossa kaikkien maailman maiden edustajat voivat kohdata ja vaikuttaa
– On hyvä, että puolueessa parhaillaan käynnissä olevan ohjelmakeskustelun kautta tulee selkeäksi miten keskeisessä asemassa juuri rauhan kysymykset ovat Suomen kommunistisen puoleen politiikassa. 2000-luvun sosialismin rakentamisessa osallistuvalla demokratialla ja sellaisella rauhan politiikalla, jossa Suomi pidetään irti sodista, sotaharjoituksista ja Natosta on keskeinen merkitys, sanoo juuri Kuopiosta SKP:n puolueohjelman päivittämisen seminaarista palannut puheenjohtaja JP Väisänen.
Tänään YK:n rauhanviikon maanantaina marssitaan eri puolilla Suomea rauhan puolesta. Katso tilaisuudet täältä >>>
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.