Kulutuksemme jäljet näkyvät kehitysmaissa
WWF:n torstaina julkaiseman Living Planet -raportin mukaan maapallon elinympäristöt köyhtyvät ja katoavat hälyttävällä vauhdilla. Elinympäristöjen katoaminen on suurin syy myös eläinten määrän vähenemiselle. Suurin syy luonnon ahdingolle on kasvava kulutus. Länsimaiden kulutuksen kasvun vaikutukset näkyvät etenkin kehitysmaissa. Joka toinen vuosi julkaistava maailman ympäristön tilaa selvittävä raportti esittää myös ratkaisut maapallon isoimpiin ympäristöongelmiin.
Raportin mukaan maapallon luonnon monimuotoisuus on köyhtynyt 1970-luvulta lähtien. Monien lajien tulevaisuus on epävarma. Esimerkiksi selkärankaisten eläinten määrä on pienentynyt 58 prosentilla vuodesta 1970 vuoteen 2012.
Tällä hetkellä globaalisti kulutamme tahtia, johon vastaamaan tarvitsisimme 1,6 maapallon luonnonvarat.
– Luonnonvarojen kiihtyvällä kulutuksella on suora yhteys elinympäristöjen köyhtymiseen ja katoamiseen. Kun raivaamme metsää karjan laitumiksi tai viljelysmaaksi, tuhoamme samalla monien eliöiden ainoita elinympäristöjä, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
Tällä hetkellä globaalisti kulutamme tahtia, johon vastaamaan tarvitsisimme 1,6 maapallon luonnonvarat. Jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvitsisimme yli kolme maapalloa tyydyttämään kulutuksemme.
– Voidaan sanoa, että me suomalaiset ulkoistamme suuren osan kulutuksemme negatiivisista vaikutuksista ulkomaille, Rohweder kertoo.
Myös ihminen vaarassa
Ihmisen vaikutukset maapallon ekosysteemien muutoksiin ovat olleet nopeita.
"Lajien katoaminen ja sukupuuttoaalto ovat selvästi nähtävissä."
– Muutokset voidaan havaita yhden ihmiselämän aikana. Tämä on valtava muutos. Esimerkiksi lajien katoaminen ja sukupuuttoaalto ovat selvästi nähtävissä, Rohweder kertoo.
Elinympäristöjen katoaminen vaarantaa kasvien ja eläinten lisäksi myös ihmiset, sillä ekosysteemit tuottavat meille ruokaa, juomavettä, puhdasta ilmaa, energiaa, lääkkeitä ja virkistysmahdollisuuksia. Lisäksi olemme riippuvaisia terveistä luonnon järjestelmistä, koska ne säätelevät ja puhdistavat vettä ja ilmaa, luovat suotuisat ilmasto-olosuhteet, takaavat pölytyksen ja siementen leviämisen sekä säätelevät tuholaisten ja tautien leviämistä.
Vaikka olemme kulutuksellamme vaikuttaneet ekosysteemien muutoksiin enemmän kuin koskaan, voimme edelleen vaikuttaa kehitykseen.
– Yksi tärkeimmistä puolellamme olevista eduista on tutkimustieto. Sen avulla tunnistamme tapahtuvat muutokset ja uhat sekä niiden syyt. Näin ollen pystymme myös vaikuttamaan toimintatapoihimme, Rohweder sanoo.
Ratkaisut voidaan jakaa viiteen eri ryhmään: luonnon pääoman suojeluun, rahavirtojen uudelleenohjaukseen, kestävämpään tuotantoon, järkevämpään kuluttamiseen ja oikeudenmukaisempaan luonnonvarojen jakamiseen.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Suojaosan poisto työttömyysturvasta on ajanut monet osa-aikatyötä tehneet työttömyyteen. YTK:n kysely paljastaa, kuinka kapitalismin rakenteet ohjaavat työväenluokan valintoja. Työn vastaanottaminen ei ole enää kannattavaa, ellei se ole kokoaikaista – ja sitä ei aina ole tarjolla. Tämä on kertomus vallasta, vaihtoehdoista ja yhteiskuntaluokkien ristiriidasta.
Orpo-Purran jallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Päätös iskee suoraan työväenluokan järjestäytymiseen. Asiantuntijat ja järjestöjohtajat varoittavat verosanktiosta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.