Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Epätoivo kasvaa Ukrainassa
Kiovan Maidanin tapahtumista tulee helmikuussa kuluneeksi kolme vuotta. Sinä aikana ukrainalaissyntyinen valokuvaaja Olya Morvan on joutunut todistamaan maan kriisin syvenemistä.
Morvan on kuvannut Ukrainan tapahtumia vuodesta 2013 alkaen. Journalistisissa kuvissaan hän on keskittynyt ihmisiin konfliktin keskellä. Morvanin töitä on julkaistu lukuisissa sanoma- ja aikakauslehdissä ympäri maailmaa.
Parhaillaan hänellä on Helsingissä Kaisa-talossa valokuvanäyttely. Näyttelyn toi Suomeen Rauhanliitto, joka on myös julkaissut Morvanin kirjan Näkökulmia Ukrainan todellisuuteen.
Maidan 2014
Maidanin tapahtumat tulivat Morvanille yllätyksenä, vaikka mitenkään ainutkertaista ihmisten protestointi ei ollut. Aikaisemmin esimerkiksi opettajat ja kaivostyöläiset olivat lakkoilleet ja osoittaneet mieltään palkkojen ja työolojen parantamisen puolesta.
– Ihmiset kuitenkin pohjimmiltaan sietivät ja olivat sopeutuneita korruptoituneeseen yhteiskuntaan. Ukraina oli täysin toimimaton maa. Ihmiset selviytyivät miten kuten, kuvaa Morvan.
"Hallitus teki kohtalokkaan virheen vastaamalla mielenosoituksiin väkivallalla."
Alkuvuodesta 2014 opiskelijoiden mitta silloisen presidentti Janukovitshin hallitukseen täyttyi ja mielenosoitukset alkoivat.
– Hallitus teki kohtalokkaan virheen vastaamalla mielenosoituksiin väkivallalla. Se ei pahoitellut voimankäyttöä eikä tullut millään tavalla mieltä osoittavia nuoria vastaan, sanoo Morvan.
Tapahtumat alkoivat edetä kiihtyvällä vauhdilla. Sosiaalisella medialla oli suuri merkitys ihmisten mobilisoimisessa. Myös poliittinen oppositio näki tilaisuuden vallanvaihdolle tulleen.
– Alkoi keskustelu Euroopan johtajien kanssa. Erilaisia merkkihenkilöitä kävi näyttäytymässä Maidanin mielenosoituksissa. En näe taustalla mitään salaliittoa, mutta monet paikalliset poliitikot käyttivät tilannetta hyväkseen ajaakseen omaa etuaan, Morvan arvioi.
Katastrofin partaalla
Ukraina on tällä hetkellä taloudellisen katastrofin partaalla. Korruptio on laajaa ja sitä on yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Esimerkiksi köyhillä maanviljelijöillä menee rahaa erilaisiin lahjuksiin.
Morvan muistuttaa, että Ukrainalla olisi kaikki mahdollisuudet olla menestyvä kansakunta. Neuvostoliiton hajottua Ukrainan tuotantokapasiteettia kuitenkin tuhottiin ja myytiin lyhytnäköisen voitontavoittelun vuoksi.
"Paljon lupauksia on annettu, mutta uudistuksia ei tapahdu."
– 1990-luku oli todella vaikeaa aikaa. Ihmiset olivat kotiviljelyn varassa, ja monet joutuivat hakemaan töitä ulkomailta. Ukrainassa varttuikin kokonainen sukupolvi isovanhempiensa kasvattamana, koska omat vanhemmat olivat ulkomailla. Myös väkivaltaiset jengit ja ryöstelyt olivat yleisiä.
Maidanin tapahtumien ja vallanvaihdoksen jälkeen tilanne ei ole suinkaan parantunut.
– Paljon lupauksia on annettu, mutta uudistuksia ei tapahdu. Nykyhallitus ottaa entistä enemmän lainaa Maailmanpankilta. Velkamäärä kasvaa, ja velalla on aina ehtoja. Taloudellisesti maa on kaatumassa.
– Hallitus nostaa sähkön ja muiden perushyödykkeiden hintaa, mutta ihmisillä ei yksinkertaisesti ole rahaa. Maan minimipalkka on sadan euron paikkeilla, eikä sillä ei makseta edes asunnon lämmitystä tällä hetkellä. Monet joutuvat todella kamppailemaan toimentulonsa kanssa, kuvaa Morvan.
Itä-Ukrainan vaikea tilanne
Morvan sanoo, että Itä-Ukrainan tilanne ei ole mikään jäätynyt konflikti – alueella on jatkuvasti taisteluja hallituksen armeijan ja kapinallisten kesken. Sota jättää jälkensä ihmisiin, erityisesti lapsiin.
"Kynnelle kykenevät pakenevat ulkomaille, yritykset siirtyvät Kiovaan ja koulutetut löytävät töitä muualta."
– Kynnelle kykenevät pakenevat ulkomaille, yritykset siirtyvät Kiovaan ja koulutetut löytävät töitä muualta. Mutta kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat, vanhukset ja sairaat, eivät pääse minnekään.
Itä-Ukrainan konfliktille Morvan ei näe helppoa eikä nopeaa ratkaisua. Minskin neuvottelut ovat olleet hyödyttömiä, ja tilanne on viime aikoina huonontunut entisestään.
Morvanin mielestä on ikävää, että ihmiset eivät voi Itä-Ukrainassa liikkua vapaasti. Ukrainaan on pystytetty muureja, joita ei voi helpolla ylittää. Morvan muistuttaa, että muurit luovat molemmin puolin myyttejä esimerkiksi armeijoiden julmuuksista, jotka eivät useinkaan pidä paikkaansa.
Äärioikeisto näytteli suurta roolia Maidanin ja Ukrainan tapahtumissa vielä pari vuotta sitten, mutta tätä nykyä hallitus yrittää estää järjestöjen toimintaa. Esimerkiksi pahamaineisia äärioikeistolaisia aseellisia joukkoja on hajotettu.
YK:lle aktiivisempi rooli
Olya Morvanin mukaan YK:n pitäisi ottaa aktiivisempi rooli Itä-Ukrainan konfliktin selvittämisessä.
"YK:n avulla voitaisiin luoda sotivien osapuolten välille puskurivyöhyke tilanteen rauhoittamiseksi."
– YK:n avulla voitaisiin luoda sotivien osapuolten välille puskurivyöhyke tilanteen rauhoittamiseksi. Sen jälkeen molemmilla puolilla voisi järjestää kansanäänestyksiä ja vaaleja siitä, mitä kansalaiset haluavat tulevaisuudeltaan. YK ei vain enää toimi kuten sen pitäisi, harmittelee Morvan.
Tällä hetkellä elämä kaikkialla Ukrainassa on kärsimystä. Epätoivo kasvaa, kun ihmisillä ei ole tulevaisuutta.
Mitä pitempään konflikti jatkuu, sitä vaikeammaksi sovun löytäminen käy, koska jatkuvasti kuolee enemmän ihmisiä – he ovat jostain perheestä, sukua jollekin, ystäviä, ja heidän kuolemansa kasvattaa katkeruutta ja vihaa, muistuttaa Morvan.
Morvanin kuviin voi tutustua 14.2. saakka Helsingissä Kaisa-talossa, Fabianinkatu 30.
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.