WWF: Itämerennorpalle esitetty metsästyskiintiö on aivan liian suuri

Ympäristöjärjestö WWF:n mielestä maa- ja metsätalousministeriön esittämä itämerennorpan metsästyskiintiö on aivan liian suuri Perämeren norppakannan kokoon ja ilmastonmuutoksen sille tuomaan nopeasti kasvavaan uhkaan nähden.

Ministeriö esittää tuoreessa uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäväksi arvioidun itämerennorpan metsästyskiintiön nostamista jopa 375 yksilöön. Samalla Ruotsi on nopeassa tahdissa korottanut samaan Perämeren norppakantaan kohdistuvaa metsästyskiintiötään 400 yksilöön.

– Vaikuttaa siltä, että maa- ja metsätalousministeriö pyrkii metsästyksellä pysäyttämään silmälläpidettävän itämerennorpan kannan kasvun.

Toteutuessaan maa- ja metsätalousministeriön esitys tarkoittaisi, että Suomen ja Ruotsin yhteinen itämerennorpan metsästyskiintiö olisi kasvanut viidessä vuodessa moninkertaiseksi, 775 yksilöön. Samaan aikaan norppakanta on kasvanut korkeintaan viidellä prosentilla vuodessa, kerrotaan järjestön tiedotteessa.

– Vaikuttaa siltä, että maa- ja metsätalousministeriö pyrkii metsästyksellä pysäyttämään silmälläpidettävän itämerennorpan kannan kasvun, hämmästelee WWF Suomen ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen järjestön tiedotteessa. 

– Tämä on räikeässä ristiriidassa itämerennorpan nopeasti heikentyvien tulevaisuudennäkymien kanssa. Itämerennorpan kanta on toipunut vasta kymmenesosaan viime vuosisadan alun tasosta.

Lähes uhanalainen norppa

Laji luokitellaan silmälläpidettäväksi eli lähes uhanalaiseksi, jos siihen ei arviointihetkellä kohdistu niin korkeaa häviämisriskiä, että se luokiteltaisiin vaarantuneeksi, mutta tällainen riski on kuitenkin lähellä tai on todennäköistä, että ehdot täyttyvät lähitulevaisuudessa.

Vuoteen 2014 asti itämerennorppia sai pyytää vain poikkeusluvilla, korkeintaan 30 yksilöä vuodessa. Kannan kasvettua maltillisen pyynnin mahdollistavan 10 000 yksilön rajan yli, Suomi siirtyi vuonna 2015 poikkeusluvista nykyisen tyyppisen itämerennorpan metsästykseen. Silloin metsästyskiintiöksi asetettiin Suomessa 100 norppaa.

Sata vuotta sitten itämerennorppia oli noin 200 000 yksilöä.

Saimaannorpan tapaan meillä jääkauden jäänteenä elävä itämerennorppa oli aikanaan Itämeren runsain hylje. Sata vuotta sitten itämerennorppia oli noin 200 000 yksilöä. Pitkään kestänyt liiallinen pyynti ja ympäristömyrkkyjen aiheuttama lisääntymiskyvyttömyys romahduttivat kannan 1900-luvun loppuun mennessä muutamaan prosenttiin alkuperäisestä. Nyt kanta on vain noin kymmenisen prosenttia entisestä ja se on pirstoutunut erillisiksi osakannoiksi, joista vain Perämeren kanta on ollut hitaasti kasvava.

– Ilmastonmuutos ja talvien lämpeneminen on nopeasti kasvava uhka niin itämeren- kuin saimaannorpallekin, ja se tulee ottaa huomioon kannanhoidossa ennakoivasti, sanoo WWF Suomen merihyljetyöryhmän puheenjohtaja Antti Halkka järjestön tiedotteessa.

Norppa on lisääntymisessään riippuvainen lumesta ja jäästä. Talvi 2019–2020 oli Itämeren mittaushistorian heikoin jäätalvi. Perämeri oli norpan lisääntymisaikaan osan ajasta jäätön, ja jäiden liikkeen takia norpan poikiminen ei todennäköisesti onnistunut normaalisti. Ilmastonmuutoksen heikentävä vaikutus norppakantaan näkyy viiveellä, sillä norppa on pitkäikäinen laji.

WWF:n lausunto MMM:n metsästyskiintiöesityksestä.