Suomi sitoutuu yhä kiinteämmin Afganistanin sotaan
Suomen hallitus ja presidentti päättivät 22. tammikuuta maamme panoksen merkittävästä lisäämisestä Afganistanin sodassa. Suomen joukkojen määrää lisätään ensi vuonna 195:ksi sotilaaksi, kun se nyt on 121. Lisäksi suomalaisille sotilaskouluttajille kaavaillaan aiempaakin haastavampia tehtäviä afganistanilaisten joukko-osastojen rinnalla.
Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa eli utvassa tehdyillä päätöksillä vastattiin USA:n toistuvasti esittämiin vaatimuksiin. Suomen lisäpanostuksesta ilmoitetaan tällä viikolla Lontoossa pidettävässä USA:n ja Naton johtajien Afganistan-kokouksessa. Afganistanin turvallisuustilanteen heikkenemisen sanotaan lisänneen myös Suomen paineita päätösten nopeuttamiseen.
Samaan aikaan olosuhteet suomalaisjoukkojen toiminta-alueella ovat muuttumassa. Muutoksen syynä on uusien yhdysvaltalaisten sotilaiden tulo Pohjois-Afganistaniin, jossa on ennestään suomalaisten lisäksi ”kriisinhallintajoukkoja” muun muassa Norjasta, Ruotsista ja Saksasta.
Jokaiselle, jopa presidentille ja hallitukselle, pitäisi olla selvää, että nyt tehdyt päätökset voivat osoittautua kohtalokkaiksi. Yhdysvaltalaisten sotilaiden tulo Pohjois-Afganistaniin suomalaisjoukkojen toiminta-alueelle lisää väistämättä aseellisten yhteenottojen määrää ja siten myös suomalaisten sotilaiden miestappioiden vaaraa.
Toimiminen samalla alueelle yhdysvaltalaisten joukkojen kanssa tekee myös lopun valheellisista puheista, joiden mukaan suomalaiset eivät osallistu sotimiseen vaan ovat rauhanturvaamis- tai kriisinhallintatehtävissä. Kyse on rikollisesta valloitus- ja miehityssodasta, jossa myös osasyyllisyys jatkuvasti kiihtyvästä siviilien tappamisesta ja osallistumisesta huumebisneksen suojeluun lankeaa Suomellekin.
YK:n huumeidenvastaisen viraston raportin mukaan pelkästään viime vuonna Afganistanista maailmalle salakuljetettuun heroiiniin kuoli yli 90 000 ihmistä. Tästä kertoi Venäjän huumevalvontaviraston johtaja Viktor Ivanov äskettäin pidetyssä lehdistötilaisuudessa. Hän sanoi, ettei ole tyytyväinen Naton huumeidenvastaisten toimien tuloksiin Afganistanissa ja kutsui tilannetta maassa katastrofiksi. Ivanov muistutti, että sen jälkeen kun USA vuonna 2001 lähetti joukkonsa Afganistaniin, maasta on tullut maailman johtava oopiumin ja heroiinin tuottaja. Afganistan on myös ohittanut Marokon hasiksentuotannossa. Diplomaattisena miehenä Ivanov ei tullut maininneeksi, että huumebisneksestä ovat vastuussa nimenomaan USA ja Nato.
Sen sijaan, että Suomi on luokan nöyrimpänä oppilaana valmis lisäämään panostustaan Afganistanissa, sen pitäisi välittömästi vetää joukkonsa pois maasta ja vaatia myös kaikkien muiden ulkomaisten joukkojen vetämistä. Vaatimusliikettä näiden tavoitteiden toteuttamiseksi on voimistettava.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Kun pääoma kasvaa ja Mammonalinna kohoaa, miksi työväen arki murenee? Suomessa eletään hetkeä, jossa Orpo–Purran hallitus siirtää työelämän riskit yksilölle ja jakaa voitot yrityksille, samalla kun kunnalliset palvelut kuihtuvat ja sosiaalityöntekijän ruokatauko katoaa kalenterista. Kuntaliiton tuore selvitys paljastaa, ettei kyse ole pelkästä budjettivajeesta, vaan rakenteellisesta epäonnistumisesta: kapitalistinen järjestelmä ei enää takaa yhdenvertaisuutta, vaan muuttaa peruspalvelut etuoikeudeksi. Tiedonantajan päätoimittajan sijainen JP (Juha-Pekka) Väisänen kysyy: kuinka kauan yhteiskuntaa voi purkaa, ennen kuin se lakkaa olemasta yhteinen? Tiedonantaja-festivaali kokoaa yhteen ne, jotka eivät suostu hiljaisuuteen – feministiset journalistit, järjestöaktiivit ja työväenluokan rakentajat, jotka vaativat vastauksia ja vaihtoehtoja.
Kun presidentit ja pääministerit keskustelevat sodasta, työväenluokka maksaa verot, kantaa taakan ja hautaa lapsensa. Suurpääoma määrittää, milloin ja miksi soditaan, mutta kenen ääni kuuluu, kun päätetään rauhasta? Nuorten kasvava epäluottamus poliitikkoihin, imperialistiset sodat ja kansainvälinen pääoman etu paljastavat, että rauhan kysymys on pohjimmiltaan luokkakysymys — ja juuri siksi ratkaiseva hetki työväenluokan ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle on käsillä nyt.
Miksi työväen pitäisi kantaa vastuu luontokadosta, kun suuryritykset tekevät voittoa ekokatastrofin kustannuksella? Suomessa kehitetään laskureita, joilla mitataan yksilön luontojalanjälkeä, mutta järjestelmällisesti vaietaan pääoman vastuusta ympäristön tuhoutumisessa. Samalla poliittinen sensuuri ja keskiluokkaistuva media kaventavat kriittisen journalismin tilaa, kun työväenluokan ääni pyritään sulkemaan marginaaliin. Kapitalistisen kriisijärjestelmän rajat tulevat vastaan luonnossa, mediassa ja ihmisoikeuksissa – ja juuri siksi tarvitaan luokkatietoista, pyyteetöntä joukkovoimaa ja toisenlaista tiedonantamista - Tiedonantajaa - nyt enemmän kuin koskaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.