USA:n sotilasdoktriini ja Iran
USA:n pyrkimyksillä saattaa voimaan uusia taloudellisia pakotteita Irania vastaan ei ole mitään tekemistä jalon tarkoituksen kanssa rajoittaa ydinaseiden leviämistä maapallolla.
Ne liittyvät suoraan USA:n sotilasdoktriiniin, joka tähtää ”täyden kirjon herruuteen” eli sotilaalliseen herruuteen maalla, merellä, ilmassa ja ulkoavaruudessa ylitse kaikkien muiden maailman maiden. Tämän doktriinin looginen laajennus on, että vain tiiviisti USA:n kanssa liittoutuneiden maiden sallittaisiin hankkia ydinaseita tai edes kehittää valmiuksia niiden kehittämiseen.
Esimerkiksi Israelilla uskotaan laajasti olevan salaisia ydinaseita. Silti USA:n taholta ei ole kuulunut mitään kehotuksia niiden tarkastamiseen tai pakotteisiin. Syy on yksinkertainen. Israel on USA:n liittolainen. Intia ja Pakistan ovat kieltäytyneet allekirjoittamasta ydinaseiden leviämisen estämiseen tähtäävää ydinsulkusopimusta (NPT) ja ovat kehittäneet ydinaseita. Silti kukaan ei kehota niidenkään aseistuksen tarkastamiseen saati pakotteisiin. Syy on yksinkertainen. Ne ovat USA:n liittolaisia.
Iran ja Pohjois-Korea on alistettu taloudellisiin pakotteisiin, niille on vaadittu lisää pakotteita ja niitä on uhattu jopa sotilaallisella hyökkäyksellä. Syy on yksinkertainen. Ne eivät ole USA:n liittolaisia.
Pakotteet osa imperialismia
Jotta täysin ymmärrettäisiin USA:n politiikka esimerkiksi Iranin ja Pohjois-Korean suhteen, se täytyy sijoittaa laajempaan pyrkimykseen levittää USA:n sotilaallinen koneisto ympäri maailmaa ja raivata tieltä kaikki esteet sen herruudelle.
Tällä hetkellä USA:lla on sen maaperän ulkopuolella 700 sotilastukikohtaa, ja se on sitoutunut valtaisaan projektiin lisätä Naton ulottuvuutta liittämällä sen jäseniksi mahdollisimman monet Itä-Euroopan entiset sosialistiset maat ja entiset Neuvostoliiton osat.
USA pyrkii myös sotilaallisesti saartamaan sekä Venäjän että Kiinan merille sijoitettujen ohjusalusten, näiden maiden naapurimaihin pystytettävien tukikohtien ja USA:n rankaisemattoman ydinase-ensi-iskun mahdollistavien ohjuskilpien avulla sekä aseistamalla Georgian kaltaisia pieniä Venäjän vastaisia suojattivaltioitaan. USA:n tukikohtia on rakennettu myös eteläamerikkalaiseen Kolumbiaan lähelle Venezuelaa, joka pyrkii kehittämään sosialistista vaihtoehtoa USA:n herruudelle alueella.
USA:n Iranin ydinohjelmasta pitämän metelin tarkoitus on auttaa varmistamaan, että USA ja sen ydinaseliittolaiset Britannia, Ranska, Intia ja Pakistan voivat jatkaa maailman hallitsemista. Sen tarkoitus on myös heikentää Lähi-idän valtioiden kykyä vastustaa USA:n ylivaltaa alueella.
Lue lisää 19. helmikuuta ilmestyneestä Tiedonantajasta.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tšekin hallitus valmistelee lakimuutosta, joka mahdollistaisi kommunistisen liikkeen kriminalisoinnin – ja samalla vaarantaisi työväenluokan sananvapauden, järjestäytymisoikeuden ja poliittisen toimijuuden koko Euroopassa. Onko demokratia enää muuta kuin eliitin hallitsema äänestysteatteri, jos vaihtoehtoisen yhteiskuntajärjestelmän puolustaminen voidaan tuomita rikoksena? Kapitalismin kriisissä vellova valtakoneisto reagoi opposition nousuun rajoittamalla vapautta, ja hyökkäyksen kärki kohdistuu niihin, jotka eivät suostu markkinoiden maailmaan – kommunisteihin, järjestäytyneeseen työväkeen ja kansanliikkeisiin.
Italialainen USB-ammattiliitto on ilmoittanut, ettei se aio palvella Cosco Pisces -konttialusta, jos käy ilmi, että se kuljettaa sotamateriaalia Israelin toimintaan. Genovan ja Ligurian satamissa kytee konflikti, jossa työväenluokan edustajat asettuvat pääoman globaalia logistiikkaa ja Israelin sotapolitiikkaa vastaan. Toimenpiteet perustuvat luokka-solidaarisuuteen ja kansainväliseen rauhanliikkeeseen, jotka vastustavat aseiden kuljettamista Euroopan satamien kautta sotatoimialueille.
Venezuela valmistautuu kunnallisvaaleihin 27.7. Nämä ovat jo kolmannen vaalit vuoden sisällä. Petaren kaupunginosa, miljoonien työväenluokan asuinpaikka, elää vaalien arkea konkreettisesti: vesikatkot, julkisen liikenteen haasteet ja paikallinen stigma eivät ole vain infrastruktuurikysymyksiä, vaan kertovat siitä, miten ihmiset kokevat oman arkensa ja tarpeen muutokselle. Haastattelen kolmea nuorta naista. He puhuvat rauhallisesti elämästään ja tulevasta äänioikeudestaan — ei vastakkainasettelun vaan arkisen osallistumisen kautta. Tämä on juttu siitä, kuinka politiikka syntyy, vaikka puistoissa viisaiden nuorten naisten keskustelussa - ei pelkästään vaalihuoneistoissa — ja kuinka optimismi asuu nuoruudessa, joka uskaltaa nähdä tulevaisuuden omana tilanaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.