Kaikki järkisyyt puoltavat Kaivannon sairaalan jatkoa

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johdon pieni piiri tekee kaikkensa Kangasalla sijaitsevan Kaivannon psykiatrisen sairaalan alas ajamiseksi. Kaivannon sairaala on hallinnollisesti osa Valkeakosken aluesairaalaa.

Tunnustettua työtä erityisesti päihdepsykiatriassa tekevä 124-paikkainen sairaala halutaan lakkauttaa, ja siirtää sen toiminnot Pitkäniemen sairaalaan Nokialle, Valkeakosken aluesairaalaan yhteyteen rakennettavaan 36-paikkaiseen akuuttiyksikköön sekä vailla riittäviä resursseja olevaan avohoitoon.

Salaista valmistelua ollut alusta saakka

Kun lakkautussuunnitelma vajaa vuosi sitten tuli puolivahingossa julki, asukkaat ja palvelujen käyttäjät alkoivat kysellä päätöksen perusteita.

– Emme uskoneet annettujen selitysten paikkansapitävyyteen, joten Valkeakosken sairaalan kannatusyhdistyksen nimissä aloitimme keräyksen sairaalan puolesta. Parissa viikossa saimme liki 14000 nimeä, adressi otettiin vastaan, mutta sillä ei ole ollut vaikutusta sairaanhoitopiirin johdon linjauksiin, sanoo kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Lahja Nummela.

Toiminta oli ripeää, sillä henkilöstö sai tiedon päätöksestä 5.11. viime vuonna, nimien keräys aloitettiin 11.11. ja nimilistat luovutettiin 15.2. tänä vuonna.

Nummela ja toinen Valkeakosken aluesairaalan johtokunnan jäsen Martti Vartiainen ovat luottamustehtävässään joutuneet usein ottamaan kantaa Kaivannon sairaalan puolesta.

– Kaikki järkisyyt puhuvat Kaivannon jatkamisen puolesta, niin hoidolliset kuin taloudellisetkin. Hoitopäivän hinta on Kaivannossa huomattavasti halvempi kuin esitetyissä vaihtoehdoissa, vaikka tilat ovat hyväkuntoiset ja hoidon taso korkea. Koska näin on, sairaanhoitopiirin johdon täytyy harjoittaa mittavaa salailua, moniin asioihin ei pääse käsiksi lainkaan, Martti Vartiainen sanoo.

Hän jatkaa, että Kaivannon tapauksessa ilmeisesti pyritään noudattamaan orjallisesti valtakunnallista tavoitetta psykiatristen sairaalapaikkojen vähentämiseksi tuhannella, sillä yhtäkään paikallista järkiperustetta ei ole kyetty esittämään.

– Salaista valmistelua on ollut alusta saakka, sillä sairaalan työntekijät saivat tiedon asiasta lehtiuutisesta. Lisäksi on suoranaista tietojen vääristelyä. Kaivannon sairaalan vaatiman remontin hinnaksi piirin johto on ilmoittanut 18 miljoonaa euroa, vaikka ylilääkäri Olli-Pekka Mehtosen mukaan tarvitaan vain kolmen miljoona euron remontti, sanoo Valkeakosken Ammattitauti- ja sairausinvalidien yhdistyksen sihteeri Vesa Ruskeeniemi.

Martti Vartiainen muistuttaa myös Kaivannon sairaalan terapeuttisesti hyvästä sijainnista ja kulttuurihistoriallisista arvoista, sillä vuonna 1963 valmistuneen sairaalan työmaan vastaavana mestarina on ollut Kalle Päätalo. Lahja Nummela jatkaa, että Kaivannon sairaalaa voitaisiin kehittää vastaamaan entistä paremmin hoidollisia tarpeita, valmiudet siihen ovat olemassa.

Konsulttifirmalta saa mitä haluaa

Kun kritiikki alasajoa kohtaan oli laajaa ja perusteltua, joutui sairaanhoitopiirin johto asiassa ahtaalle. Piirin johdon tilannetta eivät helpottaneet käyttäjäkunnilta pyydetyt lausunnot, vaikka niitäkin on pyritty tulkitsemaan tarkoitushakuisesti.

– Sairaanhoitopiirin taholta pyydettiin kuntia kertomaan mielipiteensä, mutta kun ylivoimainen enemmistö käyttäjäkunnista vastusti Kaivannon lakkauttamista, piirin johto tilasi elokuussa hallituksen suostumuksella konsulttiselvityksen raisiolaiselta Kuntamaisema Oy:ltä. Selvityksen on määrä valmistua ensi tammikuun loppuun mennessä, Lahja Nummela sanoo.

– Suorasti tai epäsuorasti kriittisten kuntien määriä ei ole kerrottu, mutta sen tiedämme, että yksikään kunta ei ollut Kaivannon lopettamisen kannalla. Esitimme sairaanhoitopiirin eri puolueiden hallitusjäsenille Kaivannon lakkautusesityksen vetämistä pois listalta, mutta se ei johtanut toivottuun tulokseen, Martti Vartiainen sanoo.

Konsulttifirmalta saa mitä tilaa, eli sillä pyritään kumoamaan kuntien, järjestöjen ja yksityishenkilöiden esittämä kritiikki. Ainut hyvä puoli konsulttiselvityksessä on sen tuoma lisäaika, sillä lakkautuspäätös oli aiemmin määrä tehdä sairaanhoitopiirin valtuuston kokouksessa marraskuussa.

– Hankkeen kalleus ja hyvin toimivan hoidon murentaminen ovat edelleen tärkeimmät perusteet vastustaa Kaivannon sairaalan lakkauttamista. Myös henkilöstölle tilanne on tukala, sillä epävarmuudessa roikkuminen rasittaa henkisesti. Ammattitaitoista ja motivoitunutta henkilöstöä ei olisi varaa menettää, Vesa Ruskeeniemi sanoo.

Hän jatkaa, että luvattua korvaavaa avohoitoa ei ole olemassa. Kaavaillut 2-3 työntekijän kiertävät hoitotiimit eivät korvaa vajetta, ne eivät pysty vastaamaan käytännön haasteisiin.

Vartiaisen mukaan Kaivannon valtakunnallisesti tunnustettua päihdepsykiatriaa ei voi korvata näennäiskonstein. Nummela muistuttaa, että kuntien kontolle jäävän ikäihmisten psykiatristen hoidon uudelleen järjestämiseksi kunnat eivät ole tehneet mitään.

– Valtiolta ei ole luvassa apua, sillä peruspalveluministeri Paula Risikon mukaan ”alueet saavat itse päättää asiasta”. Käyttäjäkuntien kannan sivuuttaminen on ollut tosi paha isku. Olisi ihanaa, jos päättäjät ihan oikeasti kuuntelisivat ja heidän lupauksiinsa voisi luottaa, Lahja Nummela sanoo.

– Muutenkin valtiovallan toimet huolestuttavat, sillä ensi vuoden budjettiesityksessä kuntien valtionapuja aiotaan ihan virallisesti supistaa. 30 miljoonan euron leikkaus on kova pala rahavaikeuksissa painiville kunnille, muistuttaa Vesa Ruskeeniemi.

Valkeakoskella on edelleen vahva valmius toimia Kaivannon sairaalan pelastamiseksi, sillä sairaanhoitopiirin johdon ja konsulttiyrityksen mallit eivät ole vakuuttaneet palvelujen käyttäjiä ja heidän omaisiaan. Korkealaatuista, toimivaa ja edullista hoitoa ei ole varaa heittää menemään.