Missä on Nokian omistajien vastuu?
Matkapuhelinjätti Nokian viime perjantaina julkistamilla ratkaisuilla on iso vaikutus Suomen talouden kehitykseen, joka on ollut 1990-luvulta alkaen hyvin Nokia-keskeistä.
– Tästä yksipuolisuudesta on muun muassa Suomen kommunistisen puolueen arvioissa varoiteltu, mutta hallitukset ovat luottaneet Nokiaan, muistuttaa SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen puheenvuorossaan.
Nyt kun Nokialla uhkaavat jopa tuhansien työntekijöiden irtisanomiset, on Hakasen mukaan syytä kysyä, missä on omistajien vastuu.
– Nokia tekee edelleen voittoa, sen viime vuodelta raportoima liikevoitto on yli kaksi miljardia euroa. Miksei voittoa tekevä ja vakavarainen yhtiö voi jatkaa tuotekehittelyä pidempään? Entä onko USA:n markkinoilla menestyminen kaiken muun yli käyvä kriteeri - jääkö sen korostamisen varjoon jotain oleellista muista markkinoista?
Nokia jakaa edelleen isoja osinkoja
Ennakkotietojen mukaan Nokia aikoo jakaa entiseen tapaan isot osingot osakkaille, eli pääosin amerikkalaisille ja muille ulkomaisille suursijoittajille. Yrjö Hakanen kysyykin, aikooko porvarihallitus taas siunata sen, että voitot yksityistetään, mutta tappiot laitetaan työntekijöiden, irtisanottavien ja valtion kautta myös muiden kansalaisten maksettavaksi?
– Jos Nokia ajaa alas toimintojaan Suomessa, eikö siltä pidä vaatia yhtiön verovaroista saamien tukien takaisinmaksamista ja kunnollisia irtisanomiskorvauksia? Entä voisiko valtio perustaa yhtiön, joka työllistäisi alan osaajia kehittämään uusia tuotteita? kysyy Hakanen.
Bochumissa miljoonakorvaukset irtisanotuille
Nokia joutui maksamaan huippukorvauksia vuonna 2008 Saksan Bochumissa irtisanotuille reilulle 2 000 työntekijälle. Yhtiö kustansi 30 miljoonan euron rahaston, jotta Saksan valtio ei olisi vaatinut antamiaan yritystukia takaisin.
Työntekijöille Nokia pulitti 200 miljoonaa euron korvaukset, mikä teki noin 100000 euroa per työntekijä.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Helsingin yliopiston uusi liito-oravan perimää tutkiva selvitys osoittaa, että Suomen metsissä esiintyvä kanta on taantumassa ja se on geenirakenteeltaan yksipuolinen. Tutkijoiden mukaan Suomen vastuu lajien suojelussa ulottuu taigametsien tulevaisuuteen. Samaan aikaan Jyväskylän yliopiston ja Sitran luontojalanjälki-selvitys varoittaa: jos nykyisiä elämäntapoja ei muuteta, viidennes maailman lajeista uhkaa kadota.
Miten pitkälle pääoma on valmis menemään, kun säästöjä haetaan sairailta, köyhiltä ja opiskelijoilta – niiltä, joilla ei ole enää mitään, mistä ottaa? Orpo-Purran hallituksen kaavailema sosiaaliturvan heikennys paljastuu toimenpidekokonaisuudeksi, joka ei lisää työllisyyttä, vaan vahvistaa valtion roolia kurinpitokoneistona: työkyvyttömiä ja osatyökykyisiä pakotetaan simuloimaan työmarkkinakelpoisuutta leikkausten uhalla.
Itä-Hakkilassa jalka nousee musiikin ja talkoohengen tahdissa. 60-vuotisjuhlia viettävä Pavi on tanssivan yhteisön oma paikka. Juhlien keskellä toteutettava johtajanvaihdos on lavabisnekselle sekä uhka että mahdollisuus. Vantaa ei ole sivujuonne – vaan Pavin toimijoiden mukaan paras paikka lavatanssille.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.