THL: Perusturva ei riitä
Perusturvan taso on Suomessa matala ja jäänyt jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Perusturvan varassa elävien kotitalouksien köyhyysriski on hyvin korkea, ja se on kasvanut vuodesta 1990. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemasta tuoreesta arviointiraportista.
– Suurin osa perusturvan varassa elävistä kotitalouksista ei pysty kattamaan tuloillaan kohtuullisen minimin mukaista kulutusta, toteaa perusturvan riittävyyttä arvioineen työryhmän puheenjohtaja Pasi Moisio.
Viidentoista vuoden aikana perusturvaetuuksien taso suhteessa väestön katsomaan riittävään vähimmäisturvan tasoon on alentunut. Vuonna 1995 yksinasuvan työttömän perusturva kattoi 77 prosenttia väestön sopivaksi katsomasta vähimmäisturvan tasosta, vuonna 2010 enää 62 prosenttia.
Vähimmäisturva jää alle Länsi-Euroopan keskitason
Kansainvälisessä vertailussa suomalaisen vähimmäisturvan taso ennen asumismenoja on keskimääräistä tasoa, mutta asumismenojen jälkeen tarkasteltuna suomalaisen vähimmäisturvan taso jää alle länsieurooppalaisen keskitason.
Vuonna 2009 noin 150 000 suomalaista eli kotitalouksissa, joiden bruttotuloista yli 90 prosenttia koostui perusturvaetuuksista, ja heidän määränsä on kaksinkertaistunut vuodesta 1990. Perusturvan varassa elävien kotitalouksien köyhyysriski on 89 prosenttia, ja riski on kasvanut 1990-luvun alusta.
Suomen kommunistisen puolueen aloite perusturvan takaamiseksi jokaiselle sitä tarvitsevalle
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.