Palvelujen yksityistämisen trendi jatkuu
Jo joka kolmas kunnallinen sosiaalipalvelu on yksityissektorin tuottama. Kunnat kilpailuttavat palvelujaan, ja monet kansalaisjärjestöt ovatkin yhtiöittäneet palvelutuotantoaan, jotta ne voisivat osallistua kasvaville palvelumarkkinoille.
– Yksityistämistrendi näyttää jatkuvan, vaikka sen taloudellisista vaikutuksista on vain vähän tutkittua tietoa, sanoo tutkijakoulutettava Anu Emilia Saukko, joka tekee sosiaalipolitiikan väitöskirjaa eri kansalaisjärjestöjen rahoituspohjasta.
Saukko on huomannut, että sosiaali- ja terveyspalveluissa pyörivät rahamäärät houkuttelevat yrittäjiä, ja panostaminen palvelujen yksityistämiseen näkyy väistämättä julkisella puolella.
Työntekijä joustaa
Kuntapalveluissa ollaan lisäämässä palveluseteleiden käyttöä. Niiden yleistyminen voi lisätä eriarvoisuutta.
– Vähävaraisempi perhe voi esimerkiksi ostaa peruspäivähoitopalveluja, kun taas varakkaammalle perheelle seteli toimii bonuksena, jonka turvin lapsi voidaan laittaa erikoistuneeseen päiväkotiin, huomauttaa Saukko.
Kunnat tavoittelevat ostosopimuksilla joustavampia palveluja, mutta ostopalveluja voidaan käyttää taloudellisesti tiukkojen aikojen joustovarana. Ulkoistetut sopimukset on helpompi jättää uusimatta, mikäli kunnan kukkaronnyörejä joudutaan syystä tai toisesta tiukentamaan.
Myös työntekijöiden asema tuppaa ulkoistamisten ja yksityistämisten myötä heiketä.
– Jos aiemmin esimerkiksi kaksi matalapalkattua siivoojaa teki työt, niin ulkoistamisen jälkeen töihin jääkin vain yksi siivooja, jonka on suoriuduttava samoista töistä, kertoo Saukko. Tilanne koskettaa erityisesti naisvaltaisia töitä, kuten esimerkiksi hoiva-, siivous- ja ruokapalvelualoja.
Yksityistetyt palvelut pyörivät markkinatalouden ehdoilla. Jostain yrittäjän on toiminnalleen kate kaivettava.
Kauniit puheet eivät auta
Palvelujärjestelmä on eriarvoistunut ja taloudellinen hyvinvointi jakautuu epätasaisesti. Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on kasvanut ammottavaksi, eikä hyvätuloisilla ole kiinnostusta asettua köyhän asemaan.
Anu Emilia Saukko peräänkuuluttaa hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden uudistamista. Hänen mukaansa sosiaalipolitiikkaa tekevät tällä hetkellä henkilöt, jotka eivät ota huomioon alan asiantuntijoiden tutkitulle tiedolle perustuvia näkemyksiä.
Tulevissa eduskuntavaaleissa ehdokkaat puolueesta riippumatta ilmoittavat puolustavansa hyvinvointiyhteiskuntaa. Samalla puhutaan kuitenkin siitä, miten julkisen sektorin leikkaukset ovat välttämättömiä.
Saukko toteaa, että kaikki voidaan kyllä pukea kauniisiin sanoihin.
– Toivon päättäjiltä silmien avaamista. Vastaväitteistä huolimatta tuloerot ovat Suomessa kasvaneet. Puhutaan kilpailukyvystä, ja kaikki mitataan rahassa. Lopputuloksena moni suomalainen elää köyhyysrajan alapuolella. Suurella osalla kansasta ei mene hyvin, eivätkä siinä kauniit puheet auta.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”
Chilestä Suomeen muuttaneen kirjailijan ja metsäteollisuuden parissa vuosikymmeniä toimineen Luis Astorgan kirja Ikuisesti Suomi: Chileläisen pakolaisen muistelmat julkaistiin tilaisuudessa, joka muistutti enemmän yhteisöllistä heräämistä kuin kirjallista muodollisuutta.
SKP:n rauhanryhmän aktiivi Mervi Grönfors ei niele militaristista selittelyä siitä, että aseet takaisivat turvallisuuden. Hänen mukaansa koko Euroopan keskustelua leimaa vaikeneminen aseiden rumasta kääntöpuolesta. Grönfors peräänkuuluttaa järjen ääntä, rauhanpolitiikkaa ja inhimillisiä ratkaisuja – ei lisää panssareita, ei pelon propagandaa.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.