Suomeen luotu tuloeroja kasvattava pakkojärjestelmä

Suomeen luotiin 1980-1990-lukujen taitteessa talous- ja työmarkkinapolitiikalla uusia rakenteita ja mekanismeja, joiden tarkoituksena on ollut lisätä tuloeroja voimakkaasti.

Tämä käy ilmi sosiaalipolitiikasta maaliskuun alussa väitelleen Johannes Kanasen tutkimuksesta, jossa hän tarkastelee pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamallin muutosta viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.

Vielä sotien jälkeisellä aikakaudella pohjoismaiset hyvinvointivaltiot loivat tasa-arvoa, ja ihmisten toimintamahdollisuudet lisääntyivät. Kunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut olivat kaikkien saatavilla. Verotus ja sosiaaliturvajärjestelmä tasasivat tuloja.

Kun tultiin 1980-1990-luvuille, oli kollektivistinen yhteiskuntajärjestys Kanasen mukaan tullut tiensä päähän. Oli aika myllertää koko järjestelmä perusteita myöten.

Ihmiset pakotetaan markkinamekanismin mukaisiksi

Uutta yhteiskuntajärjestystä leimaavat rahamarkkinoiden sääntelyn purkaminen, julkisten toimintojen yksityistäminen ja julkisen sektorin aseman uudelleenarviointi. Toisin kuin usein annetaan ymmärtää, kyseessä ei ole ollut yksilönvapautta lisäävä politiikka. Päinvastoin tavoitteena on ollut luoda uudenlaisia kontrollin ja valvonnan järjestelmiä, joiden avulla pakottaa ihmiset toimimaan kapitalististen markkinamekanismien mukaisesti.

Johannes Kananen mainitsee esimerkkinä sosiaaliturvapolitiikan, jota ohjaa pyrkimys muodostaa uusia hierarkioita pohjoismaisille työmarkkinoille. Viimeisen parinkymmenen vuoden ajan kaikissa pohjoismaissa on kavennettu toimeentulotuen ja työttömyyskorvausten saantiehtoja. Näin on Kanasen mukaan pakotettu ihmisiä hyväksymään työehtoja, joita he eivät välttämättä muuten hyväksyisi.

Suomessa eräs tavoite on ollut muodostaa huonojen työehtojen ja matalien palkkojen palvelusektori. Suomeen on myös luotu pohjoismaiden tiukin toimeentuloturvalainsäädäntö.

Pääomien arvot säilytetty - palkat pidetty matalalla

Työmarkkinoiden uudet hierarkiat on luotu olemattoman reaalipalkkatason kasvun aikana. Samalla pääomatulojen osuus kaikista tuloista on kasvanut voimakkaasti. Reaalipalkkojen hidas kasvu on Kanasen mukaan pitänyt inflaatiota alhaalla, mikä puolestaan on ollut edellytys pääomien arvon säilymiselle.

Kananen huomauttaa suomalaisen yhteiskunnan kehittyneen niin, että kansan enemmistön toimintamahdollisuudet ovat kaventuneet samalla kun harvoilla onnekkailla on turvatut elinolosuhteet.

Uusi markkinamekanismiin perustuva kontrollijärjestelmä on luotu tietoisella politiikalla. Se voidaan myös muuttaa vaihtoehtoisella politiikalla, jota eduskuntavaaleissa kestävimmin ja rehellisimmin edustaa Suomen kommunistinen puolue.