Hallituspiiri pyörii edelleen
Suomen eduskunta hyväksyi odotetusti tiistaina Portugali-pankkitukipaketin äänin 137-49. Tyhjää äänesti seitsemän edustajaa – joukossa äänestyslaitteiden kanssa töpeksinyt perussuomalaisten nelikko.
Suomen takauksen yhteismäärä Portugalin-lainoituksesta on reilu miljardi.
Tukea vastaan äänestivät hallitusneuvotteluissa oppositioon jättäytynyt perussuomalaiset sekä vasemmistoliitto, joka oli hallitusneuvotteluissa saanut luvan äänestää tässä kysymyksessä vastoin neuvotteluja vetävän kokoomuksen ja Jyrki Kataisen linjaa.
Katainen on tehnyt selväksi, että jatkossa vasemmistoliitonkin on sitouduttava hallituksen yhteiseen EU-politiikkaan, mikäli puolue mielii hallituksessa istua.
Valituista kansanedustajista peräti 146 ilmoitti Yleisradion vaalikoneessa ennen eduskuntavaaleja vastustavansa sitä, että Suomi jatkossa tukee taloudellisesti ahdinkoon joutuneita EU-maita. Äänestystulos kertoo, että tästä lupauksesta lipesi melkoinen joukko.
EU-politiikan hyväksyminen sitoo jatkossa vielä paljon laajemmin hallituksen linjaa lainsäädännössä, talouspolitiikassa ja monissa muissa EU:ssa linjattavissa asioissa.
Hallitusneuvottelut jatkuvat – salassa
Kuuden puolueen mammuttihallitusneuvottelut jatkuivat koko viikon lukuun ottamatta tiistaisen Portugali-paketin eduskuntakäsittelyn tuomaa lyhyttä paussia. Neuvottelujen kestosta ei mikään taho halua edelleenkään sanoa yhtään mitään. Näyttää kuitenkin siltä, ettei yksikään puolue jätä leikkiä enää kesken ja että Suomeen on tulossa kuuden puolueen sateenkaarihallitus.
Kokoomuksen jyräyksestä kertoo se, että Vasemmistoliiton hallitusneuvottelija Markus Mustajärvi marssi torstaina ulos Säätytalosta kesken neuvottelujen. Mustajärven tilalle valittiin neuvotteluja jatkamaan Anna Kontula.
Alusta asti on neuvottelujen kulussa noudatettu erittäin tiukkaa linjaa: julkisuuteen ei kerrota kuin välttämättömin, vaikka moni on sitä kritisoinut.
Julkisuudessa on eniten neuvottelukysymyksistä käsitelty EU-asioiden ohella perusturvaa, verotusta sekä kokoomuksen pyrkimyksiä sotilasliitto Natoon.
Keskeisiä ja kauaskantoisia ratkaisuja on luvassa myös työelämää ja kuntasektoria koskevissa neuvotteluissa.
Muistetaan, että edellisen hallituksen ohjelmaan työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto sai ujutettua 12 ehdotuksestaan läpi liki kaikki. Työelämän kysymyksissä on EK ollut niskan päällä viime vuosina.
Ay-liikkeen johdolle sen sijaan tuntuu riittävän se, että hallituksessa istuvat sekä demarit että Vasemmistoliitto ja että jonkinlainen kolmikantaneuvottelukuvio on jatkossa mahdollinen, vaikka sen sisältö olisikin yhä huonompi.
Toinen keskeinen ongelmakenttä on kuntapolitiikka, josta käydyistä neuvotteluista ei ole kuulunut ainakaan mitään positiivista. Vääntöä käydään lähinnä siitä, paljonko kuntien rahoista leikataan, kuinka pieneksi kuntamäärä karsitaan ja kuinka suuriksi yksiköiksi palveluja niputetaan. Asukkaiden tarpeista ja odotuksista tuskin mikään taho kantaa huolta.
Nähtäväksi jää, miten hallitusohjelmaan vaikuttavat amerikkalaiselta McKinsey-konsulttiyhtiöltä tilatut suositukset. Vuonna 2007 yhtiö suositteli Vanhasen hallitukselle muun muassa tilaaja-tuottajamallien käyttöönottoa kunnallisissa palveluissa, julkisen terveydenhoidon maksujen korotuksia, työttömyysturvan ehtojen tiukentamista, korkeakoulupaikkojen kohdentamista yritysten tarpeiden mukaan ja yritysten aseman vahvistamista yliopistojen hallinnossa.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomen hallituksen lyhytnäköiset ja suhteettomat leikkaukset uhkaavat perusoikeuksiamme, oikeuttamme kulttuuriin ja hyvinvointiin. Sakset seis! -adressi luovutetaan päättäjille itsenäisyyspäivän aattona 5.12. klo 14-16 Helsingin Kansalaistorilla. Adressin voi allekirjoittaa aina 4.12. asti.
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.