Ajankohtainen tutkielma ahneudesta

10.08.2011 - 14:38
(updated: 16.10.2015 - 10:39)
Avanti! & Kapsäkki & UMO: Mahagonny. / www.kapsakki.fi |

Siellä missä taotaan rikkauksia on aina kahdenlaista väkeä: niitä, jotka tekevät raskaan ruumiillisen ja likaisen työn sekä niitä, jotka pyrkivät lohkaisemaan tavalla tai toisella helpommalla oman osansa näin syntyneistä tienesteistä. Ihmiselle luonnostaan ominaiset ahneus, riisto ja omaneduntavoittelu valtaavat alaa, mikäli niille annetaan vapaa pelikenttä. Seuraukset tuppaavat ennemmin tai myöhemmin olemaan kohtalokkaita.

Tästä asetelmasta kertoo Bertolt Brechtin ja Kurt Weillin kulttiteos Mahagonnyn kaupungin nousu ja tuho. Jazzia, ragtimea ja oopperaa sekoittava satiiri on mahdollista nähdä Helsingin Juhlaviikoilla elokuussa UMOn, Avanti!:n ja musiikkiteatteri Kapsäkin yhteisprojektina.

Mahagonny on Kapsäkin teatterinjohtajan Reetta Ristimäen mukaan mittava tuotanto.

– Ooppera kestää kolme tuntia ja lavalla on yli 60 ihmistä. Se on iso ponnistus meille kaikille, sanoo Ristimäki.

Juhlaviikkojen Mahagonny-tulkintaan on Ristimäen mukaan pyritty tuomaan ajankohtaisuutta ja anarkistisuutta. Teoksen ohjaa nuori ja rohkean yhteiskuntakriittinen Lauri Maijala, joka nostatti viime vuonna kohua Teatteri Rujolle ohjaamallaan Mannerheim-näytelmällä. Oopperaan on myös tehty mielenkiintoinen kuvitusratkaisu, jossa sarjakuvapiirtäjä Ville Rannan esityksen aikana piirtämää materiaalia heijastetaan yleisön nähtäväksi valkokankaalle. Ranta on tullut tunnetuksi mielipiteitä herättävistä sarjakuvistaan, joissa hän on muun muassa ottanut kantaa Muhammed-pilakuvien aiheuttamaan kohuun.

Ansaitaan toisten kustannuksella

Mahagonnyn ensi-ilta oli jo 1930, joten teksti on jo reilut 80 vuotta vanhaa. Ristimäen mukaan sen sanoma on edelleen ajankohtainen ja teemat yleisinhimillisiä, kuten Brechtin teksteissä muutenkin.

– Taustalla ovat seitsemän kuolemansyntiä, joita Brecht käsittelee Mahagonnyn lisäksi muissakin teoksissaan. Mahagonnyssa on niin ahneutta kuin mässäilyä, irstailua ja pihiyttä. Kysymys on siitä, miten ansaitaan toisten kustannuksella, kertoo Ristimäki.

Brechtin tekstin Mahagonny on Alaskaan perustettu Las Vegasin tapainen huvittelukeskus, joka houkuttelee ohikulkevia raskaan työn raatajia tarjoamalla paheita, naisia, ruokaa, viinaa ja uhkapelejä – kovalla hinnalla tietysti.

Pääosaa näyttelevät neljä kullankaivajaa, jotka kukin joutuvat omalla tavallaan kuolemansyntien syövereihin: yksi ylensyö itsensä hengiltä, toinen menehtyy nyrkkeilyottelussa. Kolmas henkilö hirtetään 10 dollarin velan vuoksi, kun hänen paras ystävänsä ei suostu hänen velkaansa lunastamaan. Myös prostituoidun hinta määritellään: se on 30 dollaria, sama hinta kuin sukkaparilla.

Asetelma on kaikessa suhteettomuudessaan irvokas.

– Kun mennään tarpeeksi pitkälle ihmisen ahneudessa ja moraalittomuudessa, tietynlaisessa kapitalismissa, niin ihmisen arvoa ei enää pysty määrittämään, arvo romahtaa, pohtii Ristimäki.

Hänen mukaansa Mahagonny on upea tutkielma ihmisen raadollisuudesta ja siitä ryhmädynamiikasta, joka ihmisillä alkaa pyöriä luonnostaan jo päiväkoti-iässä ja jatkuu koulun ja työpaikkojen kautta eläkeikään asti: on kiusaajia ja kiusattuja, hyötyjiä ja hyödynnettäviä.

Hinta on – arvoa ei

Mahagonny on Brechtin kriittinen katsaus kapitalismin lainalaisuuksiin: tutkielma yhteiskunnasta, missä kaikella on hintansa mutta millään ei ole arvoa. Kaikki riistävät toisiaan kykynsä mukaan. Vain yhteinen ulkopuolinen uhka, hurrikaanimyrsky, saa väen hetkeksi puhaltamaan yhteen hiileen.

Ajatus maailmanlopusta onkin aina kiinnostanut ihmiskuntaa.

– Onko meillä visio jostain tulevaisuudesta, vai pannaanko kaikki haisemaan tässä ja nyt?Käytetäänkö kaikki luonnonvarat? Nämä ovat valtavia kysymyksiä. Onko esimerkiksi kehittyvillä mailla kuten Kiinalla oikeus samaan kulutukseen ja hyvinvointiin kuin meillä? pohtii Ristimäki.

Itse Mahagonnyn kaupunkia pääpiruna pyörittävän Leocadia Begbickin roolia esittävä Ristimäki peilaa hahmon kautta myös omaa asemaansa teatterinjohtajana; onhan kulttuuri ja Kapsäkkikin katsojien rahoilla tehtyä sirkushuvia, tosin lempeämmässä muodossa.

Yhteiskunnallinen tilanne on Ristimäen mukaan juuri nyt otollinen Mahagonnyn sanomalle. Hänen mukaansa individualismin ja yksilöllisten arvojen korostamisessa ollaan menossa liian pitkälle.

– Ihmisestä tulee ahne, itsekeskeinen ja narsistinen. Mutta ihminen on kuitenkin laumaeläin. Kaikista pitää välittää ja pitää huolta, tehdä asioita yhdessä. Kenelle tahansa voi kolahtaa se päivä, ettei kaikki mene nappiin. Tarvitaan vanhan ajan yhteisöllisyyttä, joka on ollut mahtava joukkovoima, sanoo Ristimäki.

Teemana Brecht

Mahagonny jatkaa Kapsäkin tuotannossa vuoden ajan esillä ollutta Brecht-teemaa, johon on kuulunut muun muassa yhden naisen teatteriesitys Älynväläyksiä Kolmen pennin oopperasta sekä konserttikabaree Miten enkeleitä vietellään, jossa kuullaan Brechtin tekstejä sovitettuina tuttuihin Eero Ojasen ja Kaj Chydeniuksen sävellyksiin mutta myös tuoreempaan Maija Ruuskasen tuotantoon.

Reetta Ristimäen oma projekti on loppuvuodesta 2010 pyörinyt Kabaree Berlin, joka esittelee 1920-1930-lukuen Saksan kabaree-perinnettä muun muassa Brechtin ja Weillin tuotannon kautta.

– Siinä käsitellään päivän politiikkaa ja ajankohtaisia yhteiskunnallisia aiheita, aivan kuten Saksassakin aikoinaan tehtiin, kertoo 1920-1930-lukujen Saksaan ja Eurooppaan ylipäätään perehtynyt Ristimäki.

Projektin koosta ja kustannuksista johtuen Mahagonny esitetään ainoastaan kolme kertaa. Liput Savoy-teatteriin kannattaakin varata hyvissä ajoin.

Reilut kymmenen vuotta Kapsäkkiä

Musiikkiteatteri Kapsäkki on vuonna 2000 perustettu helsinkiläinen taiteilijaosuuskunta.

– Kapsäkin toiminnan ajatuksena on yhdistää teatterin ja musiikin parhaat voimat ja sitä kautta luoda uutta, entistä ilmeikkäämpää ja monipuolisempaa kotimaista musiikkiteatteria ja oopperaa, sanoo Reetta Ristimäki.

Vajaat kaksi vuotta nykyisessä toimipisteessään Helsingin Vallilassa toiminut teatteri on nykyään jo keskikokoinen. Osuuskunta työllisti viime vuonna 151 eri alojen freelanceria. Organisaatiota pyörittää kahdeksan kuukausipalkattua työntekijää.

Ristimäki kertoo, että Kapsäkin ohjelmistoon kuuluu niin musiikkiteatteria, konsertteja, klubeja kuin kiertuetyötä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Ohjelmistossa on muutaman esityksen sijasta vaihteleva repertoaari erilaisia tuotantoja, jotka ovat yleensä ketterästi siirtyviä.

Mahagonny kuuluu suurempien yhteistöiden sarjaan, joita on aiemmin ollut muun muassa Minna Canthin tekstiin yhteistyössä Tapiola Sinfoniettan kanssa vuonna 2008 tehty Anna-Liisa, uusi suomalainen täyspitkä ooppera.

Helsingin Juhlaviikot: Mahagonny >>>

Tekijä

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Kulttuuri

Kommentit (0 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.