Kulttuuripolitiikkaa – ei leikkauslistoja!
Kataisen oikeistohallituksen kulttuuripolitiikka on pakottanut Museoviraston yt-neuvotteluihin. Työpaikkoja vähennetään 55 henkilötyövuoden verran. Tämä tarkoittaa kulttuuriministeri Arhinmäelle sietämätöntä kulttuuripoliittista avausta. Museovirastosta irtisanotaan nyt 40 työntekijää. Miten irtisanomiset sopivat vasemmistolaiseen kulttuuripoliittiseen linjaukseen? ihmettelee Pand- taiteilijat rauhan puolesta järjestön puheenjohtaja JP Väisänen.
Hallituksen leikkauspolitiikan takia suljetaan tänä vuonna Suomessa kahdeksan museota. Kotkaniemi, Kuusiston kartano, Paikkarin torppa, Pukkilan kartano ja Yli-Lauroselan talomuseo eivät enää voi vastata sivistystehtävistään tai hoitaa museoille asetettua kulttuuriperintötyötä. Alikartano ja Urajärven kartanomuseo pidetään suljettuna remontin takia. Anjalan kartano on jo aiemmin suljettu säästösyistä.
– Museoiden sulkeminen on suuri isku paikalliselle kulttuuritoiminnalle ja kotimaanmatkailulle.
Hallituksen leikkauspolitiikka rapauttaa hyvän ja toimivan yhteiskunnan rakenteita. Väisäsen mukaan on häpeällistä, että vasemmistoliitto on antanut puheenjohtajansa irtisanomisia tuottavan kulttuurinleikkauspolitiikan keulakuvaksi.
Guggenheim-hanke osoittaa, että kulttuuripolitiikka on kansainvälisen suurpääoman bisnestä. Vasemmistoliittolainen keulakuva sopii hyvin kokoomuksen yksityistämispolitiikkaan luomaan illuusiota (olemattomista) vasemmiston kulttuurisista päämääristä. Toisaalta Guggenheimin tapaus kertoo myös sen, että kaikista kapitalistien esittämistä peruspalveluiden yksityistämishankkeista ei ole tullut läpihuutojuttuja – kiitos radikaalin ja äänekkään kulttuuriväen.
– Porvarien kulttuuripolitiikassa on kysymys suuresta illuusiosta. Joku sanoisi huijauksesta. Guggenheimin hankehan toisaalta lopettaisi Helsingin taidemuseon mutta toisaalta tuplaisi museotoiminnan määrärahat. Miten ikinä kulttuuria ja sivistystä voitaisiin edistää lopettamalla oma osaaminen, omat museot ja tuomalla ulkoa yksityistä bisnestä valtion ja kuntien palveluja korvaamaan?
Museot ovat Väisäsen mielestä meidän kaikkien kollektiivista hiljaista pääomaa, kansan muistia. Kriisi aikoina tulisikin erityisesti turvata kansalaisten mahdollisuus vahvistaa omaa identiteettiään. Museot, koululaitos ja kirjastot ovat tässä avainasemassa.
– Kulttuuripolitiikan suuntaa pitääkin nyt muuttaa leikkauslistoista vahvistamaan kulttuurin budjettia. Työntekijöiden irtisanomiset tulee estää ja kulttuurin rahoitus on jatkossakin turvattava niin, että markkinabisnekset ja ulkotuotetut wow-trendit eivät rapauta sivistysvaltion perusteita niin kuin nykyisen hallituksen linja tekee.
Armeijan seuraaviksi vuosiksi suunnitellut asehankintamäärärahat reilut 1,5 miljardia euroa pitää Väisäsen mukaan käyttää huomattavasti parempaan maanpuolustukseen; sivistykseen, koulutukseen ja kulttuuriin.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Suomiräpin moniääninen MC Kajo vaatii Yleisradiota seuraamaan Espanjan yleisradioyhtiön RTVE:n esimerkkiä ja vetäytymään vuoden 2026 kilpailuista, jos Israel sallitaan mukaan. Kyse ei ole vain musiikkikilpailusta, vaan siitä, kenen puolella kulttuurielämä seisoo: työväenluokan ja sorrettujen, vai pääoman ja valtioiden, jotka hyötyvät kansanmurhasta vaikenemisen hinnalla. Euroviisujen ympärillä kuohuva keskustelu paljastaa, kuinka myös taide ja viihde ovat luokkataistelun kenttiä – ja juuri siksi kysymys kuuluu: valitseeko Suomi olla toimija vai sivustakatsoja?
Metsästä tuli näyttämö ja näyttelijöistä sen tulkkeja, kun Metsäteatteri toi huumorin, utopian ja kriittisen kysymisen keskelle Sävärin metsää Sastamalassa. Metsäkissa2044-hankkeen osana toteutettu Puut ja heidän vehreytensä -demo kutsui yleisön katsomaan metsää toisin – ei vain kuitupuuna, vaan yhteisenä elämän tilana, jossa ilo ja nauru voivat olla radikaalia vastarintaa. Jutun lopusta löydät tiedot Tampereen metsissä syksyllä nähtävistä maksuttomista Metsäteatterin esityksistä ja niihin ilmoittautumisesta.
11.-12. 10. Helsingissä järjestettävä Tiedonantaja-festivaali nostaa esiin sen, mitä valtamedia usein sivuuttaa: pääoman kasautumisen, työn arjen ja yhteiskunnallisen vastarinnan. Festivaali kokoaa yhteen aktivistit, tutkijat ja taiteilijat, jotka eivät tyydy katsomaan sivusta, kun sananvapaus ja moniäänisyys murenevat teknologisen ja taloudellisen vallan puristuksessa. Tapahtuma toimii vastavoimana mediakentän keskittämiselle ja kutsuu työväenluokan ääntä esiin – ei vain kuultavaksi, vaan vaikuttamaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.