Kuntauudistukselle on vaihtoehtoja
Suomella on taloudellista pelivaraa enemmän kuin mitä valtiovarainministeriön laskelmista käy ilmi, totesi Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n ennustepäällikkö Eero Lehto vaihtoehtoisessa kuntafoorumissa huhtikuussa.
Lehdon mukaan VM:n ennusteet otetaan julkisuudessa totena, vaikka ne ovat viime aikoina epäonnistuneet ja ovat olleet pessimistisempiä kuin toteutuneet talouskehitys.
PT itse arvioi, että valtiontalouden laskennallinen pelivara olisi tällä vaalikaudella jopa kolme miljardia euroa. Tämä merkitsee sitä, että hallituksen kehysriihessä tekemät leikkaukset ja veronkorotukset ovat tarpeettomia.
Lehto pohti, että taloustilanteen esittäminen todellista huonommaksi palvelee oikeistovoimia. Jos Suomen taloudella menee huonosti, velvoittaa hallitusohjelma tekemään julkisen talouden lisäkiristyksiä.
Lehdon mielestä ei ole järkevää, että sekä hallitusohjelma että euroalueen uusittu vakaussopimus kannustavat suhdannevaihteluita. Tässä taloudellisessa tilanteessa tarvittaisiin enemmänkin elvytystä kuin menoleikkauksia.
Lehdon mukaan rahaa pitäisi nyt suunnata kuntatalouden ja peruspalvelujen vahvistamiseen, koska kuntatalous on pitkälle valtion tulonsiirtojen varassa.
Vastarinnan mahdollisuudet kasvavat
Hallituksen kuntauudistus edustaa kokoomuksen linjaa. Kuntien määrää rajusti karsivassa esityksessä ei ole kuntalaisia kuultu, huomautti Tampereen kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen.
Hänen mukaansa uudistukseen sisältyy koko joukko uhkakuvia: kuntakokojen kasvaminen, demokratian kaventuminen ja lähipalvelujen karsiminen. Peruspalveluja ollaan myös leikkaamassa, kilpailuttamassa ja yksityistämässä.
– Vastarinnan mahdollisuudet ovat kasvaneet. Kuntakapinaa on lietsonut hallituksen ohjelma sekä ylimielisyys. Nyt on mahdollisuus keskustella kuntapolitiikan suunnasta ja kääntää kamppailu uusliberalismin vastaiseksi taisteluksi, ounasteli Heinonen.
Vasenryhmän kansanedustaja Jyrki Yrttiaho piti vaihtoehtoista kuntafoorumia ainutlaatuisena tilaisuutena. Hänen mukaansa demarien ja vasemmistoliiton hallituspesti on pyyhkinyt pois omaleimaisen vasemmistolaisen kuntapolitiikan mahdollisuudet.
Yrttiahon mukaan kuntauudistus pakottaa liitoksiin ja lisää kuntien velkaantumista sekä kuntaverorasitetta. Tämä on selkeä poliittinen valinta.
– Hallitusohjelmassa on sitouduttu markkinoiden kehittämiseen, ei julkisten palvelujen parantamiseen. Hämmästyttävää, että tällä hallituspohjalla voidaan ajaa näin eriarvoistavaa kuntapolitiikkaa, ihmetteli Yrttiaho.
Vaihtoehtona demokraattiset hyvinvointikunnat
SKP:n puheenjohtaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen korosti omassa puheenvuorossaan demokratian ja kuntalaisten osallisuuden merkitystä.
Hakasen mukaan jättikokoisten markkinakuntien sijasta tarvitaan demokraattisten hyvinvointikuntien rakentamista. Kunnallisten palvelujen rahoitusta pitää vahvistaa perumalla tehdyt leikkaukset ja pistämällä pääomatulot kuntaverolle. Kuntiin voitaisiin myös luoda uusia työpaikkoja.
– Vallan keskittämisen sijasta on lisättävä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Kunnanvaltuustojen ohella tarvitaan osallistuvan demokratian muotoja, kuten osallistuva budjetointi, kansanäänestykset, kaupunginosavaltuustot ja demokraattinen maakuntaitsehallinto, esitteli Hakanen vaihtoehtoa, jota on hahmoteltu myös 12 kirjoittajan juuri ilmestyneessä pamfletissa Toisenlainen kuntakartta – demokraattiset hyvinvointikunnat.
Vaihtoehtoisen kuntafoorumin keskusteluista osa käytiin pienryhmissä, joiden vetäjät pääsihteeri JP Väisänen kokosi lopuksi kertomaan aloitteista ja kiteyttämään viestit myös mielenosoitusjulisteina.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.