Tanssinopettajien kyykyttämiselle loppu
Tanssioppilaitosten tanssinopettajat saivat keskiviikkona aikaiseksi työehtosopimuksen valtakunnansovittelijan johdolla. Teatteri- ja Mediatyöntekijät TeMe ry uhkasi aiemmin työtaistelulla vauhdittaa alan tes-neuvotteluja.
Yksityisissä taidetanssin opetusta antavissa tanssikouluissa sovelletaan Tanssinopettajien työehtosopimusta. Palvelualojen työnantaja PALTA työnantajanpuoli esitti sopimusehdotuksessaan yhtäältä erityisesti taidetanssituntiopettajien työmäärän lisäämistä ja toisaalta työstä maksettavien korvausten heikentämistä.
Nyt hyväksytyn sopimuksen kahden ensimmäisen vuoden aikana yleiskorotukset noudattelevat raamisopimuksen linjaa. Tämän jälkeen kahtena seuraavana vuonna korotukset ylittävät valtakunnallisen yleisen linjan: 0,8 prosenttia vuonna 2014 ja 0,9 prosenttia vuonna 2015.
Merkittävää sopimuksessa on, että kaikki päätoimiset tanssinopettajan tehtävät muuttuvat kuukausipalkkaisiksi työsuhteiksi. Tähän asti valtaosa tanssinopettajista on ollut määräaikaisissa, tuntipalkkaisissa työsuhteissa.
Lähes nelivuotinen sopimus koskee noin sataa tanssikoulua ja yli 500 tanssinopettajaa.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.