Miksi Suomi ostaa ohjuksia?
Suomi on hankkimassa sadalla miljoonalla eurolla ohjuksia Yhdysvalloista – ilman keskustelua.
Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon hyväksyi kesäkuun alussa uusien maasta maahan laukaistavien ATACMS- ohjusten toimituksen Suomelle. Ohjusten kantomatka on 300 kilometriä, joka Suomesta käsin kattaa muun muassa koko Pietarin läänin ja Kuolanniemimaan. Ohjukset voidaan myös tarvittaessa varustaa ydinkärjillä.
Ensimmäisten ohjusten tilauserä sisältää johtojärjestelmän ja 70 ohjusta. Ne maksavat noin sata miljoonaa euroa.
Vasenryhmän kansanedustaja Jyrki Yrttiaho jätti puolustusministerille kirjallisen kysymyksen ohjusostoista.
– Tiedustelen hankinnan perusteluja Suomen puolustuskyvyn ja turvallisuuspoliittisen aseman kannalta sekä hankinnan aikataulua ja kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pyydän ministeriä myös arvioimaan järeiden hyökkäysaseiden hankintapäätösten ja Venäjän asevoimien komentajan kenraali Nikolai Makarovin äsken esittämien arvioiden yhteyttä.
Yrttiahon mielestä on valitettavaa, että Suomen merkittävistä materiaalihankinnoista, joilla on kiistattomia vaikutuksia myös maamme turvallisuuspoliittiseen asemaan ja ympäristöön, ei käydä avointa keskustelua edes eduskunnassa.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomen kommunistisen puolueen (SKP) edustajakokous järjestetään tilanteessa, jossa maailma palaa, rauhanliike yskii ja työväenliike etsii uutta kurssiaan. Väistyvä puheenjohtaja Liisa Taskinen tiivistää tilanteen: ”Toivon, että edustajakokouksessa syntyy yhteinen tahtotila ja innostus.”
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”
Chilestä Suomeen muuttaneen kirjailijan ja metsäteollisuuden parissa vuosikymmeniä toimineen Luis Astorgan kirja Ikuisesti Suomi: Chileläisen pakolaisen muistelmat julkaistiin tilaisuudessa, joka muistutti enemmän yhteisöllistä heräämistä kuin kirjallista muodollisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.