Vastarinnan ja vaihtoehtojen laboratorioita
Protestit hallitusten ja EU:n politiikkaa vastaan ovat levinneet myös Itä-Eurooppaan. Viimeksi Bulgariassa kansa lähti kaduille, kun monilla ei ole enää varaa maksaa sähkön ja lämmön hintojen korotuksia. Hallitus joutui eroamaan ja uudet vaalit ovat parin viikon kuluttua.
Puolet bulgarialaisista elää köyhyydessä, minimipalkka on 150 euroa ja keskipalkka vain 300 euroa kuukaudessa. Hallituksen vastaisiin mielenosoituksiin on osallistunut kymmeniä tuhansia ja Bulgarian parlamentin läheisyydessä jatkuu Occupy-leiri. Tilanteen dramaattisuutta kuvaavat jopa polttoitsemurhat.
– Pettymys hallituksessa vaihdelleisiin, mutta samaa politiikkaa toteuttaneisiin, oikeistoon ja sosialidemokraatteihin nostaa oikeistopopulismia. Mutta neljän prosentin äänikynnyksen aikoo ylittää myös Bulgarian vasemmisto, kertoi Margarita Mileva Sofiassa viikko sitten kokoontuneelle Euroopan vasemmiston hallitukselle.
Alter Summit Ateenaan
Kreikka on ollut EU:n kurjistamispolitiikan laboratorio. Kesäkuun 7.-8. Ateenassa kokoontuu Alter Summit. Tästä vaihtoehtoisesta huippukokouksesta on tulossa ”vastarinnan laboratorio”, jossa kehitellään yhteistyötä kurjistamispolitiikkaa vastaan ja demokratian puolesta.
Jo yli 150 ammattiliittoa ja kansalaisjärjestöä on allekirjoittanut Ateenassa hyväksyttäväksi valmistellun Manifestin. Siinä esitetään muun muassa EU:n talouskurisopimusten perumista, rikkaiden verottamista, työllistävää ja ekologista taloutta, yksityistämisen sijasta julkisten palvelujen kehittämistä, kunnollista toimeentuloturvaa, demokraattisesti valvottua julkista pankkisektoria ja EKP:lle oikeutta lainata suoraan valtioille, jotta ne vapautuvat yksityisten pankkien rahastukselta.
Aiempiin vaihtoehtokokouksiin verrattuna uutta on Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n ja useiden ammatillisten keskusjärjestöjen osallistuminen. Isoja ammattiliittoja on Kreikan lisäksi mukana jo Belgiasta, Espanjasta, Italiasta, Norjasta, Portugalista, Ranskasta, Romaniasta, Saksasta ja Unkarista. Myös Coalition of Resistance, Attac, Euroopan köyhyyden vastainen verkosto, Greenpeace, Maan ystävät ja Transform-verkosto ovat mukana.
Miten muuttaa Eurooppaa?
Toisin kuin komissaari Olli Rehn ja pääministeri Jyrki Katainen väittävät, euroalueen kriisi ei ole helpottamassa. Kurjistamisohjelmat ajavat yhä syvemmälle Kreikan lisäksi muun muassa Bulgariaa, Espanjaa, Kyprosta, Italiaa, Portugalia, Ranskaa, Sloveniaa ja Unkaria. Ja leikkauspolitiikka iskee myös tänne pohjoiseen.
Euroopan vasemmisto järjestää 3.-7. heinäkuuta Portossa kesäyliopiston, jonka teemana on miten voimme muuttaa Eurooppaa. SKP kokoaa sinne osanottajia ja kesäyliopiston yhden työpajan vetäjänä on pääsihteeri JP Väisänen.
SKP:n ja Espanjan kommunistipuolueiden edustajat esittivät Euroopan vasemmistolle myös suhteiden luomista Venäjän federaation kommunistiseen puolueeseen.
Sofian kokouksen lausumassa Euroopan vasemmisto varoittaa kulissien takana neuvoteltavasta EU:n ja USA:n vapaakauppasopimuksesta ja kehottaa sanomaan ”ei” tälle hankkeelle, jota USA:n ulkoministeri on luonnehtinut ”taloudelliseksi Natoksi”. Samalla se ilmaisi tukensa Latinalaisen Amerikan vaihtoehtoiselle kehitykselle, muun muassa Kuuban ja Venezuelan vallankumouksille.
Kirjoittaja on Euroopan vasemmiston hallituksen jäsen.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.