Valtio ja työväenliike ovat remontin tarpeessa
Putkiasentaja Vesa Suhonen Valkeakoskelta on ollut onnekas nuori mies työelämässä. Vuonna 2003 ammattikoulusta valmistunut Suhonen on ollut työttömänä vain kuusi viikkoa viime kesänä, muuten on työtä riittänyt.
Palkat ja edutkin ovat kunnossa keskikokoisella putkiliikkeellä, jonka varatyösuojeluvaltuutettu Suhonen on. Tällä hetkellä työmaa on Tampereella opiskelijatalojen uudiskohteessa, jossa työtä piisaa syksyyn asti.
– Liitostakin olen saanut apua aina kun olen tarvinnut. Että omat asiat työelämässä ovat paremmin kuin rakennusalalla keskimäärin. Kun työttömyysprosentti lähenee kahtakymmentä, pitäisi hälytyskellojen soida taholla jos toisellakin, Suhonen tuumii.
Valtio saisi hävetä toimettomuuttaan
Ainakin valtion ja kuntien pitäisi Suhosen mukaan käyttää keinoja, joita niillä on. Käytännössä tämä tarkoittaisi satsaamista vuokra-asuntotuotantoon.
– Rakennusliitto on esittänyt korkotuen rajaamista 20 vuoteen nykyisen 40 vuoden sijasta. Muutos vauhdittaisi rakentamisen aloittamista ja nopeuttaisi sen aikataulua. Sama koskee infraa eli tie- ja maanrakennustöiden ja muun tekniikan rakentamisen vauhdittamista.
Työtä siis tarvitaan lisää, samoin palkkaa. Alipalkkaus esimerkiksi ulkomaisen ja pimeän työvoimaan avulla on iso ongelma rakennuksilla. Vaikka Rakennusliitto on tehnyt kiitettävästi työtä väärinkäytösten kitkemiseksi, eivät liiton rahkeet yksin riitä.
– Vaikka valtiovallan pitäisi valvoa laillisuutta, se näyttää itsekin kiertävän sopimuksia, kuten äskettäin paljastunut 650 euron kuukausipalkka valtion työmaalla osoittaa. Juuri voimaan tullut pakollinen henkilökortti rakennustyömailla on muutos parempaan, mutta sekään ei auta, jos valvonta ei toimi.
Suhonen muistuttaa, että päävastuu on työsuojelupiireillä. Ongelma on se, että työsuojelupiirien resursseja on heikennetty muun muassa ”valtion tuottavuusohjelman” nimissä.
– Valtiovalta saisi hävetä toimiaan – tai oikeammin toimettomuuttaan, täräyttää Suhonen.
Uudistukset nakertavat Rakennusliittoa
Vaikka Suhonen antaa liitolleen tunnustusta monissa asioissa, kaikessa ei ole kiitoksen sijaa.
– Liiton suuri virhe oli lähteä mukaan raamisopimukseen, joka antaa osapuilleen kaksi kolmasosaa siitä, mikä oli ammattiosastojen laaja ja perusteltu palkkavaatimus. Korotuksen taso on helvetin huono.
Vuoden alusta tullut parannus on kuitenkin se, että lomapäiviä ei tarvitse käyttää lomautuksen yhteydessä.
Mutta mitä tuo tullessaan liiton sisäinen ”raamisopimus” eli kaavailtu organisaatiouudistus, sitä voi vain arvailla.
– Liiton valtuustoa ja hallitusta on tarkoitus supistaa, aluejärjestöt ajaa ala ja alle 300 jäsenen osastot yhdistää. Käsittämätön suunnitelma keskittää valtaa, joka takuulla vie haluja vaikuttaa ja osallistua toimintaan. Valkeakosken osaston 180 maksavaa jäsentä on liiton johdon mielestä liian vähän osastoksi.
Suhonen kertoo, että aluejärjestöjen tilalle kaavaillaan isojen työpaikkojen luottamusmiehistä koostuvaa ”nyrkkiä”, joka kuulemma ”olisi helpompi kutsua koolle”.
– Tämä on osa Harjuniemen mallia, joka tähtää osastodemokratian ja poliittisen aktiivisuuden korvaamiseen ylhäältä johdetuilla koneistoilla. Poliittinen ryhmätoiminta kielletään jäsenistöltä, vaikka kyllä se johtotasolla säilyy.
Uusi suunta Rakennusliitolle -vaaliliiton ehdokkaana ollut Suhonen kasvatti viime liittokokousvaaleissa reilusti äänimääräänsä, mutta se ei ole painanut liiton valinnoissa.
Mikään ei voi korvata työväenlehteä
Tähän on tultu ay-liikkeessä. Entä poliittinen työväenliike, mitä Suhosella on siitä sanottavana?
– Vaikea sanoa mitään, kun on menetetty niin paljon siitä, mitä on ollut. Porukka työmailla ei tiedä, mikä on työväenpuolue ja mikä ei. Onneksi perussuomalaiset eivät ole saaneet rakennuksilla jalansijaa, mutta ellei poliittinen työväenliike ryhdistäydy, sekin voi vielä tapahtua.
Suhosen kokemus on, että työläiset eivät samaistu työväenliikkeeseen, eivät halua toimia kollektiivisesti eivätkä kiinnostu edes käytännön asioiden ajamisesta.
SKP:n poliittiset tavoitteet ja toimintamallit ovat hyvät, mutta puolue jää paitsioon nykyoloissa. Näillä voimavaroilla ei ole pystytty parempaan. Mahdollisuus muutokseen on, jos vasemmalta tulee sellaisia ehdotuksia, jotka yhdistävät laajasti koko työväenliikkeen.
Internetin aikanakin työväenlehdistön rooli on tärkeä, ehkä juuri siihen pitäisi satsata enemmän. Ainakaan yhtäkään työväenlehteä ei olisi varaa syrjiä. Nythän Rakennusliitto monen muun liiton ja SAK:n tavoin ei myönnä lehtiseteliä Tiedonantajalle.
– Monet arvostelevat Tiedonantajaa ”oman työpaikan” juttujen puutteesta sekä liiallisesta teorian ja kansainvälisten juttujen osuudesta.
– Kaikkea tarvitaan, mutta kyllä minä arvostan kansainvälisyyttä, onhan se yksi työväenliikkeen perusasia. Ja jos ei välitä teoriasta, ei voi ymmärtää myöskään oman työpaikkansa asioita Työväenliikkeessä ei saa jäädä pelkästään oman työpaikan ongelmien tasolle, se ei anna näköaloja eteenpäin, linjaa Vesa Suhonen.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Asukkaiden Turku -lista keräsi yhteensä lähes kahden tuhannen turkulaisen tuen kuntavaaleissa. Listalta valtuustoon valituksi tullut vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho esittää, että kaupungissa yhdistetään voimia kaikkien toimielinten vasemmistoedustuksen turvaamiseksi.
Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille vuonna 2024, selviää Tilastokeskuksen yritystukitilastosta. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille.
Facebook sulki toimittaja Yrjö Hakasen tilin lähes vuosi sitten, ennalta varoittamatta ja antamatta mahdollisuutta valittaa asiasta. Siitä alkoi 11 kuukautta kestänyt kafkamainen prosessi, jossa Hakanen vaati tilinsä avaamista. Prosessi päättyi Hakasen voittoon: EU:n digipalveluasetuksen toimeenpanoa valvova viranomainen velvoitti Facebookia hallitsevan Meta-yhtiön palauttamaan Hakasen Facebook-tilin.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.