Muutos lähtee maan alta

Satunnainen kirjakauppa-asiakas voi kirjaa selatessaan luulla, että Budapest Metro on valokuvakirja. Kirjassa on toki paljon valokuvia, mutta teos on paljon enemmän: se on poleeminen ja poliittisesti radikaali tutkielma modernin kapitalismin olemuksesta ja järjestelmän totaliteetista, jota tekijä Tamas Matekovits kutsuu kirjan takakannessa osuvasti ”apokapitalistiseksi järjestykseksi.”

Toinen kirjassa mainittu kapitalismin kuvaus tulee unkarilaiselta Karl Polányilta. Polanyi kutsui teollistumisen myötä kehittyvää kapitalismia ”saatanalliseksi myllyksi”, joka jauhaa ihmisen ennen pitkää palasiksi.

Budapest Metro koostuu valokuvien ohella suurelta osin nykypäivän budapestilaisten haastatteluista. Mukana on niin radikaalirunoilijaa, eläkeläistä kuin tavallista duunariakin. Henkilöiden tarinoita peilataan laajemman historiallisen perspektiivin kautta. Kirja onkin melkoinen sukellus 1900-luvun unkarilaiseen aate- ja kulttuurihistoriaan. Nykyisyys ja menneisyys lyövät kättä ja löytävät kirjan sivuilla yhteistä kaikupintaa.

Kapitalismin metafora

Tekijä kertoo Tiedonantajalle, että Budapest Metro on useita vuosia kestänyt prosessi. Matekovitsin isä on unkarilainen, ja hän on viettänyt Budapestissa pitkiäkin aikoja.

Matekovits toteaa, ettei Budapest Metro ole kaupungista kertova matkakirja.

– Budapest on kirjassa kapitalismin metafora. Metrojärjestelmähän on perusmarxilainen siinä mielessä, että siinä on sekä perusta- että päällysrakenne. Kaupunki on päällysrakenteen ilmiö, kun taas sen alapuolella metrossa muodostuvat ihmisten väliset, tuotannolliset suhteet.

Kun metrovaunu lähtee kirjan alussa liikkeelle, alkavat saman tien myös ongelmat.

– Ihmisten väliset suhteet näyttäytyvät tavaroiden välisinä markkinasuhteina. Tätä ongelmaa yritetään kirjassa ratkoa jokaisessa luvussa – enemmän tai vähemmän onnistuneesti, kuvaa Matekovits.

Ideat eivät riitä

Budapest Metro sukeltaa syvälle unkarilaisen radikaalivasemmistolaisen ajattelun perinteeseen. Esiin nousee luonnollisesti tunnettu marxilainen ajattelija György Lukács, ”sukupolvensa kirkkain tähti”, mutta Matekovits kirjoittaa myös Suomessa vähemmän tunnetuista Lukácsin hengenheimolaisista.

Heistä varhaisempi Ervin Szabó oli sosialidemokraattisen liikkeen ulkopuolella 1900-luvun alkupuolella vaikuttanut anarkosyndikalisti. Szabólla oli suuri merkitys siihen, miten Lukácsin ajattelu radikalisoitui ja hän liittyi kommunistiseen puolueeseen.

Toinen merkittävä kirjassa esiintyvä filosofi on István Mészarós, jälleen ristiriitainen hahmo unkarilaisessa marxilaisessa perinteessä.

Näiden kolmen ajattelijan välille Tamar Matekovits rakentaa hedelmällisen keskusteluyhteyden. Hänen mukaansa kolmikko kykeni kriittisessä pohdinnassaan välttämään valtavirtaisen valtiososialismin umpikujia. Keskiöön nousee toiminta ja käytäntö: pelkät ideat ja teoriat eivät riitä.

Vaikutteet törmäävät

Matekovits löytää myös runoilijoilta ja muilta taiteilijoilta samantapaista pohdiskelua kuin edellä mainituilta filosofeilta. Hän nostaa esille erityisesti Lajos Kassákin, monikulttuurisen ja -puolisen avantgarde-taiteilijan, joka saapui 1900-luvun alussa Budapestin Angyalföldin (”Enkelten maan”) työläiskaupunginosaan. Kassák yhdisteli eri elämänalueita, kuten radikaalivasemmistolaista ajattelua ja Béla Bártokin partituureja. Samalla tavalla Matekovits pyrkii törmäyttämään Budapest Metrossa erilaisia vaikutteita.

Upeat valokuvat ovat suuri osa Budapest Metro -kirjaa. Matekovits toteaa, että 1900-luvun alussa Budapest oli kapitalismin kasvavia keskuksia. Kehitys houkutteli kaupunkiin myös kansainvälisesti korkeatasoisia valokuvaajia, joista monet olivat yhteiskuntakriittisiä ja vasemmistolaisia. Budapest Metro jatkaa omalla tavallaan sujuvasti tätä perinnettä. Siinä kuvataan kaupungin rakenteita ja tiloja, joihin ihmiset asettuvat.

Metrossa kaikuu musiikki

Kirjan läpi kulkee yhtenä punaisena lankana musiikki. Budapest Metron alussa esitellään unkarilainen progressiivisen rockin Syrius-yhtye, jonka funkrock-kappaleesta siirrytään sujuvasti dub-musiikkiin, jazziin ja lopulta intialaiseen musiikkiin.

Budapest Metrossa ei Matekovitsin mukaan tyydytä vain esittelemään Budapestin vaihtoehtokulttuuria ja musiikkia.

– Kirjassa on tiukka analogia, jonka avulla hahmotetaan musiikin rakenteen avulla sitä, miten ihmiset ”soivat” keskenään. Siinä etsitään vallankumouksen mekanismia musiikin vapaudesta ja improvisaatiosta, selventää tekijä.

Globaali kapitalismi vallitsee

Budapest Metrossa kuvataan myös Unkarin nykyistä poliittista tilannetta. Maan ilmapiiri on muuttunut oikeistolaiseen suuntaan. Valtaa pitää oikeistolainen Fidesz-puolue ja parlamenttiin on noussut myös äärioikeistolainen Jobbik-puolue, jonka politiikka on avoimen nationalistista ja rasistista. Kirjassa on kuvaus Jobbikin järjestämästä tilaisuudesta, jossa pidetyt puheenvuorot herättävät kaikessa antisemitistisyydessään ja kansalliskiihkossaan kammoa.

Tamas Matekovits toteaa kuitenkin, että hän on samalla tavalla huolissaan Suomen kuin Unkarin tilanteesta. Kummassakin maassa on kyse lopulta globaalin kapitalismin tuottamista ilmiöistä, maiden välillä on lähinnä aste-eroja. Kulttuuriala kärvistelee kummassakin maassa samoista ongelmista: kulttuuri kaupallistuu, sen yhteiskunnallisia tukia leikataan ja esimerkiksi kustannus- ja sanomalehtialat ovat keskittyneet parille toimijalle.

Matekovits ei lukeudu Unkarin romahtaneen valtiososialismin ihailijoihin. Hänen kirjastaan hahmottuu tyystin toinen, radikaalivasemmistolainen ja vapaudenhenkinen ajatteluperinne.

Matekovits kertookin olevansa enemmän kiinnostunut unkarilaisen yhteiskunnan jatkuvuuksista kuin historiallisista katkoksista.

– Valtiososialismi ja liberaalikapitalismi ovat samalla tavalla ylhäältä päin saneltuja yhteiskuntamuotoja, hän sanoo.

Taiteilija kapitalismin rakenteissa

Budapest Metron kaltaisen kirjan kustantaminen ja kaupaksi saaminen eivät ole yksinkertaisia asioita. Siinä on paljon valokuvia ja sivujakin 250. Myös teoksen kestävä rakenne lisää valmistuskustannuksia.

Matekovitsin mukaan taiteilija joutuu väistämättä olemaan tekemisissä erilaisten byrokraattisten ja hierarkisten rakenteiden kanssa. Yhteistyö kirjan kustantaneiden Rauhanpuolustajien ja Liken kanssa sujui pääosin hyvin, mutta samat kapitalismin lainalaisuudet määrittävät myös Budapest Metroa kirjana kuin mitä tahansa muutakin tavaraa.

Suuri ongelma on mikäpä muu kuin raha. Matekovits arvelee, että kustantaja saa kirjamyynnistä omansa pois, mutta hän ei pysty omia kulujaan kattamaan saati nettoamaan palkkaa työstään. Leijonanosan kirjan myynnistä vievät välikädet.

Toimeentulo-ongelmat ovat arkipäivää paitsi taiteilijoille, myös monelle muulle duunarille – liian monelle, jos Matekovitsilta kysytään.

– Mitä paremmin työ palvelee kapitalismissa pääoman kasautumista, sitä enemmän siitä saa palkkaa. Jos tekee työtä toisten ihmisten hyväksi, ei siitä saa rahaa, summaa Matekovits.

Vastarinta muuttaa maailmaa

Budapest Metro kulkee kaupungin asemien läpi kunnes pysähtyy pääteasemalle. Lopussa ollaan yhä samassa tilanteessa kuin jo alussa: Kapitalismin ristiriidat, jotka tulivat esille kirjan myötä, ovat ratkaisematta.

Tilanne voi näyttää huonolta, mutta toivoa on. Matekovits palaa samaan problematiikkaan, mihin kolme edellä mainittua filosofiakin tavalla tai toisella päätyivät ja jonka muotoili jo Karl Marx aikoinaan: filosofit ovat aina selittäneet maailmaa, kun tehtävänä olisi sen muuttaminen.

– Nyt pitää elää ja rikkoa tavaralogiikkaa, murtaa ihmisten vieraantumista ja niitä suhteita, joita kapitalismi välillemme muodostaa. Se on haastava tehtävä, mutta siihen ei pidä suhtautua utopistisena kysymyksenä, toteaa Matekovits.

Hänen mukaansa vastarinnasta on merkkejä eri puolilla maailmaa – jopa Suomessa.

– Ihmiset ainakin jossain määrin etsivät uusia mekanismeja ja tuotannollisia tapoja. Joissakin maissa ollaan vielä syvemmissä ongelmissa, kuten esimerkiksi Kreikassa. On pakko käytännössä etsiä toisenlaisia tapoja organisoitua ja hankkia toimeentuloa.

Todellisuus muuttaa tietoisuutta

Budapestin voima on pinnan alla metrossa matkustavissa ihmisissä. Heidän toimintansa voi murtaa Polányin hahmotteleman saatanallisen myllyn.

Tamas Matekovits hahmottelee kirjan loppuosassa sitä, millainen myllyä vastaan nouseva kommunistinen liike voisi olla. Hän ei kuitenkaan ole sitä mieltä, että Budapest Metro tai mikään muukaan kirjallinen tuote voi liikkeen luoda. Korkeintaan kirja voi esitellä niitä ratkaisuja, joita ihmiset ovat historian kuluessa hahmotelleet.

– Tietoisuus ei muuta toisen tietoisuutta. Hienoja ajatuksia on ollut ihmiskunnan historia täynnä, mutta todellisuus on se, joka vaikuttaa tietoisuuteen. Kommunistinen liike etenee, koska aikamme pakottaa ihmisiä etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja, sanoo Matekovits.

Tamas Matekovits: Budapest Metro. Kaupunki ja vallankumous pinnan alta. Rauhanpuolustajien ja Liken Pystykorvakirja. 2012. 250 s.

>> www.rauhanpuolustajat.org/budapestmetro