Ay-liike ei tervehdy jättiorganisaatioita muodostamalla
Helsingin Sanomat kertoi tiistaina, että ammattiliitot selvittävät uuden keskusjärjestön perustamista. Mukana neuvotteluissa on ollut lähinnä SAK:n ja STTK:n liittoja. Korkeasti kouluttejen Akavaa ei mukaan ole laajemmin houkuteltu, ja Akavan johto on ilmoittanut kielteisen kantansa hanketta kohtaan.
Liittojen kannanotossa arvioidaan, että uusi, mahdollisimman kattava keskusjärjestö olisi jäsenten edunvalvonnan kannalta nykytilannetta tehokkaampi toimija.
Liittojen yhdistäminen ja keskusjärjestöjen vähentäminen on aika ajoin aktivoituva hanke, jota taas lämmitellään. Kaikesta päätellen hanketta on pohjustettu etukäteen ja sille on saatu jonkinlaista kannatusta liittojen johtajistoilta. Ay-kentällä tuskin on asiasta isommin keskusteltu.
Valta keskittyy ay-oligarkeille
Pitkäaikainen ay-aktiivi Arto Viitaniemi toteaa, että kyse on ensisijaisesti vallan keskittämisestä entistä harvempien ay-oligarkien käsiin.
- Mitään lisävoimaa yhdistyminen ei tuo. Kokemus suurliitoista kertoo enemmänkin siitä miten varovaisiksi voimakäytön suhteen liittojen johtajat tulevat sen jälkeen kun yhdistymiset on tehty.
Ay-liikkeen ylätason yhteisestä toiminnasta on varoittava esimerkki eläkeiän korottaminen.
Viitaniemen mukaan ay-liikkeen pitää nyt hakea toimintayhtenäisyyttä ja yhteisiä tavoitteita. Esimerkiksi nyt olisi korkein aika puhua yhteisistä palkankorotusvaatimuksista, joilla nostetaan reaaliansioita sekä käydä todelliseen kamppailuun irtisanomisia ja lomautuksia vastaan.
Työelämä on tänä päivänä pullollaan kärkeviä ristiriitoja. Viitaniemikin arvioi, että työvoiman riisto ei liene ollut vuosikymmeniin niin törkeää kuin tänä päivänä.
- Ay-liikettä tulee tervehdyttää kenttätasolta lähtien – johtajien organisaatiohankkeista ei ole koskaan mitään hyvää seurannut, toteaa Viitaniemi.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.