Jokaiselle ikääntyneelle oikeus arvokkaaseen vanhuuteen

Eläkeläiset ry:n edustajakokous Varkaudessa

Eläkeläiset ry kokoontui Varkauden Kuntorannassa toukokuussa edustajakokoukseensa tilanteessa, jossa Suomi elää melkoisessa taloudellisessa ja poliittisessa murroksessa.

Maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutukset rasittavat edelleen myös Suomen kansantaloutta tuntuen kansalaisten välisen eriarvoisuuden kasvuna ja työttömien eliniän lyhenemisenä.
– Niinpä Suomessa eliniän odotteen erotus tulonsaajien ylimpään ja alimpaan viidennekseen kuuluvien miesten välillä on kasvanut vuosien 1988-2007 välillä viidellä ja naisten kolmella vuodella. Tulonsaajien ylimpään ja alimpaan viidennekseen kuuluvien eliniän odotteen ero on miehillä 12,5 ja naisilla 6,8 vuotta. Tämä merkitsee sitä, että erot eläkevuosien määrässä ovat suuret. Kun palkkaerot vaikuttavat suoraan eläkkeen määrään, merkitsee kehitys sitä, että ylempiin tuloluokkiin kuuluvat nauttivat pienempituloisiin verrattuna korkeampaa eläkettä ja että parempiosaisille kertyy eläkevuosia huomattavasti enemmän, totesi edustajakokouspuheessaan puheenjohtaja Kalevi Kivistö.

Tasa-arvokehityksen käänne huonompaan tapahtui 1990-luvun laman myötä. Tuloerojen kasvun taustalla Kivistö näki muun muassa veropolitiikan, joka eriytti verotuksessa pääomatulot muista tuloista ja sääti pääomatuloille huomattavasti matalamman veroprosentin. Varallisuusvero poistettiin kokonaan ja tuloveroasteikkojen progressiota lievennettiin.
– Suomalaisten eläkeläisten osalta ongelma näkyy ennen muuta läntisen Euroopan suurimpana eläkeläisköyhyytenä, josta meillä kärsii 20 prosenttia kaikista eläkeläisistä. Koko väestöön verrattuna köyhien eläkeläisten osuus on kolminkertainen ja ongelma kärjistyy vanhimpiin ikäluokkiin siirryttäessä. 

Indeksileikkaukset taas asialistalla

Eläkeläisten kannalta ongelmallinen kehitys näkyy Kivistön mukaan myös koko eläkeläisväestön aseman heikkenemisenä suhteessa muihin väestöryhmiin.
– Indeksitarkistusten epäkohdat ovat johtaneet ja johtavat jatkossakin siihen, että eläkkeen määrä suhteessa palkkatuloihin pienenee. Edes indeksin taittaminen ei ole riittänyt puhumattakaan siitä, että taitetun indeksin epäkohtaa olisi lähdetty korjaamaan. Asiaa selvitelleessä työryhmässä eläkeläisjärjestöjen edustajat jäivät yksin vähemmistöön.
Vuosi sitten keväällä hallitus teki vielä uuden päätöksen eläkeindeksin leikkaamisesta 0,4 %:n tasolle.
– Tästä aiheutunut eläkeläisväestön tulonmenetys oli noin 160 miljoonaa euroa. Eläketulovähennyksen parantaminen kompensoi siitä noin puolet ja senkin vain osalle eläkeläisistä. Pienituloisimmat eläkeläiset jäivät kokonaan vaille kompensaatiota. Hyödyn leikkauksesta korjasivat lähinnä eläkeyhtiöt, ei valtiontalous, vaikka sen ongelmilla ratkaisua perusteltiin. Asia on edelleen ajankohtainen, koska indeksien leikkaukset ovat juuri alkaneiden hallitusneuvottelujen asialistalla, totesi Kivistö. 

Vanhuspalvelulaki haaste kunnille

Merkittävin ikääntymispolitiikan saavutus kuluneella kaudella on ollut kauan kaivatun vanhuspalvelulain säätäminen. Laki asettaa Kivistön mielestä melkoiset haasteet kunnille, jotka pääasiassa vastaavat hoidon järjestämisestä. Samalla se antaa tehtäviä myös kuntien vanhusneuvostoille ja järjestöllemme, jonka edustuksen vanhusneuvostoissa olemme pyrkineet turvaamaan.

– Kun odotukset lain merkityksestä ovat olleet korkealla, oli hallituksen esitys juuri voimaan tulleen lain muuttamisesta melkoinen takaisku. Lain muutoksella pyrittiin pienentämään ympärivuorokautista hoitoa saavien vanhusten osuutta niin, että uusilla rajoituksilla saavutettaisiin 300 miljoonan euron säästöt. Muutosta tavoitellaan samaan aikaan, kun vanhimpien ja hoitoa eniten tarvitsevien väestöryhmien määrä kaksinkertaistuu. Menetelmä, jolla tavoite pyritään saavuttamaan, oli myös yllättävä: ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyn perusteista poistettiin oikeus arvokkaaseen vanhuuteen.
Eläkeläiset ry:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin oululainen Martti Korhonen. Varapuheenjohtajaksi valittiin Irmeli Mandell Pohjanmaan aluejärjestöstä.
Martti Korhonen seuraa puheenjohtajan tehtävässä ministeri Kalevi Kivistöä. Kivistön edustajakokous valitsi Eläkeläiset ry:n 37-jäsenisen valtuuston puheenjohtajaksi.

Ketään ei saa sysätä syrjään

Edustajakokouksen kannanotossaan Eläkeläiset ry varoittaa ylimitoitettujen leikkausten seurauksista.
On varottava kriisitunnelmissa kiireellä valmisteltuja ja pelkkiä menoleikkauksia tavoittelevia rakenneratkaisuja. On lähdettävä määrätietoisesti toteuttamaan talouden elvytystä, parannettava työllisyyttä ja sitä kautta vahvistettava hyvinvointivaltion perustaa. Raskailla menoleikkauksilla on taipumus osua kipeimmin vähävaraisimpiin ja suojattomimpiin kansalaisiin.

Eläkeläiset ry painottaa, että vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa on huolehdittava kaikkein pienituloisimpien kansalaisten toimeentulosta ja ostovoimasta. Ketään ei saa sysätä syrjään eikä jättää yksin vaille tarvittavaa tukea ja apua. Leikkausten ja eri väestöryhmien eroja kasvattavien ratkaisujen sijaan on tukittava veropohjan aukkoja ja estettävä harmaan talouden aiheuttamat verotulojen menetykset. Tulopohjan vahvistamisella on parannettava perusturvaa ja kaikille yhteisiä julkisia palveluja.

Sen sijaan, että koko kansaa vaaditaan osallistumaan säästötalkoisiin, on erityisesti huolehdittava siitä, että suurituloisimpien tuloihin ja aliverotettuihin pääomatuloihin kohdennetaan painetta. Hyväosaisten on kannettava vastuuta ongelmien voittamisessa. Yhteisvastuu ja kohtuullisuus ovat arvoina palautettava kunniaan.
Pienillä eläketuloilla elävien ostovoiman turvaamiseksi on korotettava kansaneläkkeen ja takuueläkkeen tasoja. Indeksileikkauksia ei pidä toteuttaa ja vuoden 2014 indeksileikkaus on palautettava täysimääräisenä eläkeläisille.
Riittävän toimeentulon lisäksi on turvattava jokaiselle ikääntyneelle oikeus arvokkaaseen vanhuuteen. Vanhuspalvelulain tavoitteiden toteuttamiseen on osoitettava riittävät voimavarat.

Lähipalvelujen puolesta 

Lähipalvelut ovat erityisen tärkeitä vanhuksille. Paljon puhuttu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (SOTE) on myös vanhuspalvelujen kannalta keskeinen.
Eläkeläiset ry:n mukaan uudistuksessa on turvattava vanhuspalvelujen saatavuus pitämällä palvelujen hinnat kohtuullisina. Palvelujen saavutettavuus on turvattava sijoittamalla palveluyksiköt riittävän lähelle palvelujen käyttäjiä sekä varmistamalla portaaton palvelupolku. Palvelujen laatu on turvattava tehokkaalla ja toimivalla valvonnalla. Riittävien ja laadukkaiden palvelujen turvaaminen edellyttää sitä, että vastuu palvelujen tuottamisesta on uudistuksen jälkeenkin julkisyhteisöillä, kunnilla tai niiden muodostamilla yhteenliittymillä.