Kiina huolissaan TTIP-sopimuksesta
Kiina suhtautuu avoimesti neuvottelujen alla oleviin TTIP- ja TPP-vapaakauppasopimuksiin. Zhang Yansheng, Kiinan kansallisen kehityksen akateemisen komitean johtaja, pitää TTIP-sopimusta kuitenkin usealla tavalla ongelmallisena. – Miten kyseinen sopimus tulee pitkällä tähtäyksellä vaikuttamaan kansainvälisen talouden ja kaupan sääntöihin? Korvaako se jossain vaiheessa Maailmankauppajärjestö WTO:n? pohtii Zhang. Toisaalta TTIP ei huomioi kehittyvien maiden intressejä vaan päinvastoin uhkaa ajaa kehittyvät maat entistä marginaalisempaan asemaan. Lisäksi vaikka TTIP voisi tuoda lisätuloja EU:lle ja Yhdysvalloille, jättää se sivuraiteelle Kiinan ja muut sopimuksen ulkopuoliset maat. Tämä merkitsee Zhangin mielestä maailmankaupan epätasapainoa ja menetyksiä kyseisille maille. TTIP korvaa monenkeskisen ja –tasoisen yhteistyön niin kehittyneiden kuin kehittyvien maiden välillä keskitetyllä, rikkaiden maiden keskinäisellä sopimuksella, joka lopulta haittaa myös EU-jäsenmaiden kehitystä.
Sopimuksesta haittaa Kiinan ja EU:n suhteille
Zhang huomauttaa, että maailmankaupan tasolla TTIP-sopimus tulee kasvattamaan Yhdysvaltain roolia keskeisimpänä toimijana. Eniten kehityksestä kärsii Kiina. – Toisaalta TTIP lisää Kiinan ja Yhdysvaltain talouksien välisiä jännitteitä, mutta vaikeuttaa myös Kiinan ja Euroopan taloudellista yhteistyötä. Sopimus vähintäänkin kasvattaa Kiinan ja EU:n välisen talousyhteistyön kustannuksia ja pakottaa Kiinan hakemaan kauppakumppaneita muualta maailmasta, arvioi Zhang.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.