Leikkauspolitiikan vastustaminen on Euroopan yhteinen kamppailu
Vaihtoehto EU:lle -tiedotuskeskuksen järjestösihteeri ja ay-aktiivi Sippo Kähmi on ollut alusta saakka mukana Joukkovoiman järjestelyissä. Kähmillä on kokemusta myös muutaman vuoden takaisesta Torikokous-liikkeestä, joka toi eurooppalaisen Occupy-torien liikkeen protestin Suomeen.
Kähmin mukaan Joukkovoimassa on elementtejä, jotka Torikokous toi suomalaiseen joukkotoimintaan.
– Yleiskokoukset, kansainväliset käsimerkit ja pyrkimys konsensukseen ikään kuin koeajettiin Torikokouksessa, mutta vasta Joukkovoimassa ne ovat jalostuneet kypsäksi toiminnan muodoksi. Ammattiyhdistysliikkeen ruohonjuuritaso on tullut voimalla mukaan, siinä näkyy myös Kriittisen ay-verkoston rakennustyön tulos, sanoo Kähmi.
EMU ja talouskurisopimukset sementoivat leikkauspolitiikan
Kähmin mielestä eurooppalaisen leikkausten ja talouskuripolitiikan vastaisen (”antiausterity”) liikkeen kannalta on erittäin merkittävää, että niin sanotuissa rikkaissa ja kehittyneissä pohjoismaissa, erityisesti kovaa linjaa euroryhmässä perinteisesti vetäneessä Suomessa, kansa vihdoinkin lähtee kaduille suurella joukolla. Kun suomalaiset marssivat lauantaina Helsingissä leikkauksia vastaan, Euroopassa ymmärretään heti, mistä on kysymys.
Leikkauspolitiikan vastustaminen vain yhdessä maassa ei Euroopan unionin oloissa ole menestyksekästä.
– Rahaliitto EMU ja sitä seuranneet talouskurisopimukset ovat sementoineet leikkaukset politiikan ja talouden rakenteisiin. Kamppailu näistä kysymyksistä on eurooppalaiselle työväenluokalle yhteinen, ja vaatii yleiseurooppalaisen liikkeen rakentamista, toteaa Kähmi.
Kreikan tilanne on hänen mukaansa osoittanut, että vasemmistolaisen politiikan tekeminen ei ole mahdollista nykyisissä EU:n rakenteissa.
– Demokraattisesti valittu Syriza-hallitus yritti neuvotella toisenlaista ratkaisua järjestelmän sisällä, mutta eurokraatit eivät suostuneet edes neuvottelupöytään. Vaihtoehdon kurjistamiselle on tultava jostain nykyisen EU-koneiston ulkopuolelta.
Köyhien välisen vastakkainasettelun loputtava
Kähmin mielestä tärkein Joukkovoima-verkoston piirissä syntynyt ajatus on, että köyhien välisen vastakkainasettelun on loputtava, eikä sitä sallita laisinkaan mielenosoituksessa tai sen keskusteluryhmässä.
– Uusliberalismi on pyrkinyt ajamaan meitä erilleen, pätkä- ja vakiduunarit, veronmaksajat ja sosiaaliturvan saajat, kantasuomalaiset ja maahanmuuttajat, mutta tässä suhteessa vastakkainasettelun aika on ohi: meidän asiamme on yhteinen, vihollinen löytyy jostain aivan muualta.
Toiminta jatkuu myös mielenosoituksen jälkeen. Joukkovoima kokoontuu seuraavan kerran yleiskokoukseen 21.9. Kupolilla, ja ympäri Suomea muodostuneet paikallisryhmät pitävät myös omia kokouksiaan.
– On pidettävä huoli siitä, että elokuun mielenosoitus on vasta alkusoitto kurjistamispolitiikan vastaiselle kamppailulle Suomessa. Töitä riittää – mukaan tarvitaan jokaista! kehottaa Kähmi.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
”Tieteen ja toivon talossa” Puistokatu 4:ssä Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa keskusteltiin kriittisistä mineraaleista ja niiden roolista vihreässä siirtymässä, teknologisessa kehityksessä ja geopoliittisessa kilpailussa. Keskustelussa käsiteltiin muun muassa kiertotaloutta, vastuullisuusviestintää, alkuperäiskansojen oikeuksia ja aktivismin näkökulmia. Tilaisuudessa esitettiin erilaisia näkemyksiä siitä, miten kriittisten mineraalien käyttöä tulisi ohjata ja millaisia vaikutuksia sillä on yhteiskunnallisesti ja ekologisesti. Johtopäätökset eivät tuottaneet yksiselitteisiä ratkaisuja, mutta tarjoavat mahdollisuuden tarkastella aihetta useista eri näkökulmista.
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.