Nuorten arvot korostavat yksilöllisyyttä
Yleisradio selvitti itsenäisyyden 90-vuotisjuhlapäivän alla suomalaisten mielestä tärkeimpiä perusoikeuksia. Gallupin ykköseksi kiri yhdenvertaisuus lain edessä.
Nuoret alle 25-vuotiaat poikkeavat muusta väestöstä siinä, että heille tärkeimpiä arvoja ovat yksilöllisyyttä korostavat yksityiselämän suoja ja sananvapaus. Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus on nuorille selvästi kaikkein vähiten merkityksellinen perusoikeus.
Kuopion yliopiston sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitoksen tutkimusprofessori Helena Helve ei ylläty tuloksesta. Nuorten arvoja ja asenteita useamman vuosikymmenen ajan tutkinut Helve kertoo, että yksilöllistyminen näkyi jo 1990-luvun alussa.
– 1980-luvun kasinotaloudesta lama-aikaan siirtyminen vaikutti yksilöllisyyden kasvuun, joka heijastui myös vanhempien kasvatusarvoihin Kasvatuksessa painotettiin vahvaa itsetuntoa, koska kilpailuyhteiskunta edellyttää pärjäämistä ja itsensä markkinointia, sanoo Helve.
Markkinataloudessa yksilö joutuu enemmän vastuuseen omasta maailmankuvastaan ja kilpailemaan paikastaan. Yhteisöllisen hyvinvoinnin kehittämiseen yksilöllisyyden korostuminen ei sen sijaan kannusta.
Politiikka koetaan kaukaiseksi
Helena Helven mukaan nuorten kiinnostus politiikkaan on ollut laskusuunnassa 1980-luvulta asti. Silloin politiikkaa kritisoitiin tiukasti. Poliitikot miellettiin vanhoiksi äijiksi, jotka eivät välittäneet nuorten asioista.
– Nyt on passivoiduttu niin pitkälle, ettei politiikkaan suhtauduta enää edes kriittisesti. Se koetaan niin kaukaiseksi asiaksi, sanoo Helve.
Nuoret etsivät silti vaikuttamisen kanavia perinteisten poliittisten vaikutusväylien ulkopuolelta, kuten tietoverkoista ja verkostoitumisesta. Ne nuoret, jotka taas valitsevat puoluepolitiikan, näkevät usein politiikan keinona oman uransa ja asemansa edistämiseen.
Toisaalta hyvinvointiyhteiskunta on arvossaan, eivätkä nuoret halua luopua esimerkiksi ilmaisesta koulutuksesta tai julkisesta terveydenhuollosta.
– Nuoret mieltävät ne kuitenkin usein itsestään selvinä eivätkä ajattele, että niiden puolesta pitäisi kamppailla.
Globalisaation myötä asioihin puuttuminen koetaan vaikeaksi. Reaaliaikainen uutisointi maailman tapahtumista luo tehokkaasti mielikuvaa vaikuttamisen mahdollisuuksien vähäisyydestä
– Kun nähdään ja kuullaan heti, mitä muualla tapahtuu, eikä voida paljoa vaikuttaa esimerkiksi nälänhätiin tai konflikteihin, niin mielellään eletään vain omassa, pienessä piirissä, pohtii Helena Helve.
Tutkimusta pätkätyöstä
Suomen Akatemia myönsi lokakuussa merkittävän rahoituksen Helena Helven johtamalle hankkeelle, jossa on tarkoitus tutkia muun muassa pätkätyötä tekevien nuorten arvoja ja hyvinvointia. Hanke on osa Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuuden tutkimuksen ohjelmaa.
Hankkeessa tutkitaan muun muassa akateemisesti hyvin koulutettuja freelance-toimittajia, jotka arvostavat pätkätyön mukanaan tuomaa vapautta ja tietynlaista elämänlaatua.
Helena Helven mukaan voidaan silti kysyä, halutaanko todella pätkätyöelämää vai onko se vain tapa selittää itselle asiat parhaiten päin. Kun ihminen pakotetaan nurkkaan voi välttämättömyydestä ennen pitkää tulla hyve.
MARKO KORVELA
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
