Nyt ei ole aika hankkia hävittäjiä

Hallitus jatkaa keskellä koronakriisiä Suomen historian kalleimman asehankinnan valmistelua. Onko nyt aika hankkia hävittäjiä, kysyttiin rauhanjärjestöjen, Vapaus valita toisin -yhdistyksen ja Ydin-lehden toukokuun puolivälissä järjestämässä nettiseminaarissa. Vastaus oli selvä: HX-hankinta on arvioitava uudelleen ja sille on vaihtoehtoja.

90-luvun Hornet-kauppoja tutkinut professori Heikki Hiilamo arvosteli hävittäjähankinnan esittämistä teknisenä ratkaisuna, jossa ei ole poliittisia vaihtoehtoja. Hanketta valmisteleville sotilaille tärkeintä on aseiden määrä, tehokkuus ja niihin liittyvä sotilaallinen kumppanuus. Poliittisen päätöksen pitäisi kuitenkin ottaa huomioon myös talouden ja turvallisuuspolitiikan kokonaisuus

HX-hanke perustuu vuonna 2015 valmistuneeseen esiselvitykseen, jossa kuultiin vain puolustusvoimien ja puolustusministeriön edustajia. Hiilamo kysyi, onko meillä riittäviä tietoja hävittäjien elinkaarikustannuksista ja onko aseteknologian, turvallisuuspoliittinen näkymä ja taloudellinen pohja muuttunut.

Kokonaiskustannus jopa 42 miljardia

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattorina toiminut Eero Lehto kiinnitti huomiota siihen, että HX-arvioissa korostetaan suorituskykyä eikä sovelleta mitään kustannus-hyöty-analyysia. Erikoista on sekin, että ulko- ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia arvioivat vain puolustusvoimat.

– Kustannusten osalta eniten vialla on se, että operointi- ja ylläpitokustannukset ovat jääneet taka-alalle. Esimerkiksi F-35A -hävittäjien hankinnan kokonaiskustannukset ovat lähes viisi kertaa enemmän kuin pelkkä hankintahinta.

On ihme, kuinka vähän HX-hanke on esillä nyt, kun keskustellaan julkisen talouden säästötarpeista.

Lehto arvio, että 64 ruotsalaisen Jas Gripen E -hävittäjän hankinnan kokonaiskustannuksilla saataisiin vain 18 yhdysvaltalaista F-35A -hävittäjää. 64 F-35A-hävittäjän elinkaarikustannukset olisivat peräti 42 miljardia.

– On ihme, kuinka vähän HX-hanke on esillä nyt, kun keskustellaan julkisen talouden säästötarpeista. Eikö se olisi luonteva säästökohde, kysyi Lehto.

Suomen Kuvalehden mukaan HX-hankkeen tarjoajien antamia tietoja elinkaarikustannuksista ei ole kerrottu edes ylimmälle valtiojohdolle (SK 14.5.). Niiden kertomista vältetään viimeiseen asti, jotta lukuja ei voi käyttää hankintaa vastaan.

Hornettien käyttöikää voi pidentää

Tietokirjailija Pentti Sainio korosti HX-hankkeen merkitystä ilmavoimien kehittämisessä puolustusvoimien päähaaraksi ja turvallisuuspolitiikan sitomisessa Yhdysvaltoihin. Hänen mukaansa hävittäjät ovat erittäin haavoittuvia ja niiden roolia ollaan jo muualla arvioimassa uudelleen.

– Tästä tulee Suomen ongelma, koska olemme asettumassa ja asettuneet hävittäjillä ja Jassm-ohjuksilla amerikkalaisten johtamaan eturintamaan lähinnä Venäjää vastaan.

Sainio arvosteli erityisesti puolustusvoimien entistä komentaja Jarmo Lindbergiä F-35A -hävittäjäkaupan ajamisesta. Lindberg sai USA:n asevoimien korkeimman ansiomerkin erityisen ansiokkaasta työstä Yhdysvaltojen asevoimien hyväksi. Sen myöntänyt USA:n asevoimien silloinen komentaja Joseph Dunford siirtyi sittemmin F-35A-hävittäjiä valmistavan Lockheed Martin -yhtiön johtokuntaan ja pian sen jälkeen Lindberg palkattiin yhtiön konsultiksi.

Hornettien käyttöjärjestelmien päivitys maksaisi 500 – 700 miljoonaa.

Sainion mukaan ilmavoimien nykyisten Hornettien elinkaaren jatkaminen on helppoa, koska niiden käyttöikää on jäljellä vielä noin 10 vuotta. Valmistaja lupasi niille vähintään 6 000 lentotuntia ja USA:n ilmavoimat on lentänyt niillä 8 000 tuntia, mutta Suomessa ne aiotaan poistaa käytöstä jo 4 000 lentotunnilla.

– Hornettien käyttöjärjestelmien päivitys maksaisi 500 – 700 miljoonaa.

Esimerkiksi Kanada hankki viime vuonna Suomen koneita vanhempia Hornetteja, joilla aiotaan lentää vuoteen 2032 asti (HS 16.4.).

Asevarustelu ei tuo turvallisuutta

Päätös HX-hävittäjien ostamisesta on tarkoitus tehdä tarkennettujen tarjouspyyntöjen jälkeen ensi vuonna. Sitä ennen hallitus valmistelee ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ja puolustuselonteon.

– Nyt jos koskaan selontekoja tulee valmistella laajan turvallisuuskäsityksen näkökulmasta, joka ottaa huomioon myös sosiaalisen, taloudellisen sekä ympäristöä ja kansalaisten hyvinvointia koskevan ulottuvuuden, esitti Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho.

Alho nosti esiin HX-hanketta vetävän Lauri Purasen haastattelun, jossa tämä totesi, että kyse ei ole vain torjuntahävittäjien korvaamisesta vaan myös toimintakyvystä Suomen rajojen ulkopuolella – eli suomeksi sanottuna mahdollisuudesta käyttää hävittäjiä hyökkäystarkoituksessa (Siivet 3/2015).

Muutoksella puolustuksellisen ja hyökkäyksellisen doktriinin suhteessa on yhteys Nato-kytkökseen, jonka kenraalit itse ovat tehneet avoimeksi.

– Muutoksella puolustuksellisen ja hyökkäyksellisen doktriinin suhteessa on yhteys Nato-kytkökseen, jonka kenraalit itse ovat tehneet avoimeksi.

Elämme keskinäisten riippuvuuksien maailmassa eikä asevarustelu ole vastaus yhteenkään turvallisuusuhkista, Alho korosti.

Pitääkö Suomen siis hankkia hävittäjiä tilanteessa, jossa julkinen talous velkaantuu miljardin koronaviikossa, tai edes ylipäätään? Olemmeko valmiita priorisoimaan sotilaallista varustautumista, kun ilmastonmuutoksen, pandemioiden ja kyberturvallisuuden uhkiin pitää tarttua nopeasti, hän kysyi.

– Rauhanliike haluaa keskustelua vaihtoehdoista, joilla voimme ylläpitää Suomen puolustusta, välttää osallistumista asevarustelukierteeseen, olla lisäämättä asevarusteluun käytettäviä rahoja ja panostaa sen sijaan laajan turvallisuusajattelun mukaisesti sosiaalisiin, ekologisiin ja solidaarisiin hankkeisiin.

Nyt ei ole aika hävittäjähankinnoille.