Onko Ruovedellä varaa vaurastua?

Alkuperäinen kirjoittaja:

Ruovesi (TA) Entinen yhdeksän postitoimipaikan ja viiden meijerin
kunta Ruovesi elää kituuttelee vanhenevan väestönsä
varassa monien muiden maaseutukuntien tavoin. Edes kirkonkylässä
ei ole postin omaa toimipaikkaa, ja meijereistä ovat vain muistot jäljellä.
Kylät tyhjenevät tyhjenemistään ja kun kunnan merkittävä
puualan yritys pakkolomauttaa väkeään, ovat veromarkat vähissä
ja hyvät neuvot kalliita.

Olemassa olevista asukkaista on pidettävä huolta, mutta samalla
kuntaan pitäisi saada uusia ja varakkaita veronmaksajia. Tässä
on yksi keskeinen Ruoveden kunnan ongelma tällä hetkellä.
Hyväksytty ja rakentamista vaille oleva Kotvionniemen kaava toisi toteutuessaan
rakennustöiden lisäksi uusia veronmaksajia.

Asiassa on muutaman miljoonan kokoinen mutta, sillä entiselle saha-alueelle
nousevan asuinalueen puhdistustyöt vaativat aimo siivun kunnan budjetista.
Näitä miljoonia tarvittaisiin kuitenkin mm. vanhainkodin remonttiin,
palvelutalon rakentamiseen ja koulukiinteistöjen kunnossa pitämiseen.

Heikko puukauppa


heijastuu laajalle

Nämä asiat mietityttävät Ruoveden kommunisteja, vaikka
puolueella ei valtuustopaikkoja olekaan. Asiaa pohtivat työväentalo
Sointulan pöydän ääressä

Antero Heikkilä

,

Simo Hirvelä

ja

Matti Lehtonen

.

– Eläkeikäisten suuri määrä kunnan väestöstä
on kunnan suuri ongelma. Mikäli arvioitu yhteisöveron tuoton aleneminen
toteutuu, ovat edessä tosi vaikeat ajat. Puun hinta on sellainen, että
kauppa ei oikein käy. Sillä on melkoinen merkitys kuntatalouteen,
koska viisi prosenttia yhteisöveron kertymästä tulee puun
myyntituloista. Viime vuosi oli ensimmäinen tappiollinen vuosi, ja
ensi vuosi ei näytä lupaavalta, sillä myös tuloveron
alenema on tosiasia, sanoo Antero Heikkilä keskustelun pohjustukseksi.

Heikosti käyvä puukauppa tuntuu monella taholla. Työn
puutteesta kärsivät metsurit ja metsäkoneyrittäjät,
puuteollisuus ja sen työntekijät. Ketjun viimeisenä lenkkinä
siitä kärsii kuntatalous.

– Visuvesi Oy on niin merkittävä työnantaja, että
jos yhtiössä ollaan joka toinen viikko pakkolomalla, jotkut kunnan
hankkeet tulevat vaarantumaan. Samalla joudutaan asettamaan tärkeitä
mutta erilaisia hankkeita vastakkain, kuten tulevan Kotvionniemen asuinalueen
ympäristön kunnostus ja vanhainkodin peruskorjaus. Tässä
taloustilanteessa ei tällaisiin hankkeisiin ole varaa ottaa lainaa,
pohtii Simo Hirvelä. Hän toteaa myös, että uuteen sahaan
pistettyjä miljoonia ei olisi varaa pitää vajaakäytössä.

Miehet uskovat, että yläasteen saneerauksen rahoituksen toteutuu,
se toisi tullessaan työtä ja verotuloja. Vanhainkodin remonttiin
haetaan valtionosuutta tänä vuonna, jolloin työt alkaisivat
ensi vuoden puolella. Ruovedellä ollaan tyytyväisiä, että
kunnassa tyydyttiin vanhainkodin remonttiin, sillä vaihtoehtona olleen
uuden rakennuksen hinta olisi ollut kunnalle jopa kaksinkertainen.

– Palvelutalon valmistuminen jouluksi on tosi odotettu asia. Samalla
saadaan yli 20-paikkainen sairasosasto lisärakennukseen valmistuviin
uusiin tiloihin. Vanhusten asuinoloihin tulee kohennusta, kun Honkalakoti
ry:n rivitaloissa yksiöitä yhdistetään kaksioiksi Raha-automaattiyhdistyksen
tuella. Tämä muutos tulee tosi suureen tarpeeseen, toteaa Matti
Lehtonen.

– Se on välttämätön parannus, mutta homma jää
puolitiehen, ellei vanhusten kotihoitoon saada lisää työntekijöitä.
On inhimillistä ja myös taloudellisesti edullista, että vanhukset
voivat asua kotioloissa mahdollisimman pitkään, sanoo Simo Hirvelä.

Vanhusten kotihoito on yksi osakeino estää myös kylien
tyhjenemistä, vaikka kylät eivät tietenkään pelkästään
vanhusten varassa elä. Ennen kaikkea tarvitaan työtä ja palveluja
työikäisille ja lapsiperheille.

– Jopa 30 taloa on kylillä tyhjillään, tai ainakin vailla
ympärivuotista asutusta. Mikäli tyhjeneminen jatkuu, se heikentää
yhä kylien palveluja ja vie joukkoliikenteen kannattavuutta. Käänne
pitäisi saada aikaan, tai ainakin tyhjeneminen pysähtymään,
Antero Heikkilä pohtii.

Kunnan nousuun


kannattaa satsata

Simo Hirvelä on ollut jäsenenä Kotvionniemen kaavoitusta
ja rakentamista pohtineessa toimikunnassa. Hän muistuttaa, että
Kotvionniemen rakentaminen on kunnan harvoja mahdollisuuksia pysäyttää
väestökatoa ja saada jopa uusia veronmaksajia. Uusien asukkaiden
myötä on mahdollista saada kuntaan uutta yritys- ja palvelutoimintaa
sekä palvelujen käyttäjiä.

Asuntojen lisäksi tällä upealle 28 hehtaarin niemelle
tulee yleinen virkistysalue ja venesatama, kunhan entisen sahan alueen ympäristöhaitat
saadaan pois päiväjärjestyksestä lain edellyttämälle
tolalle.

Matti Lehtonen epäröi Kotvionniemi-hanketta, jonka hän
pelkää tulevan kunnalle liian kalliiksi. Sen sijaan Simo Hirvelä
on varauksettomasti kaavoituksen ja sen vaatimien ympäristönhoitotöiden
kannalla.

– Tonteista on niin kova kysyntä, että kun ympäristön
puhdistus on toteutettu, alueesta tulee kunnan vetovoimaa kasvattava tekijä.
Kunnan osuus alueen puhdistustöistä on 3,5 miljoonaa markkaa,
joka on iso raha, mutta uskon kunnan saavan omansa pois nopeastikin, sanoo
Simo Hirvelä.

Keskustelua ja äänestyksiä Kotvioniemen kohtalosta on
käyty myös kunnanvaltuustossa. Toissa viikolla valtuusto äänesti
kunnostustöiden jatkamisen puolesta äänin 21-4, kahden valtuutetun
äänestäessä tyhjää.

Useimpien kasvukeskusten ulkopuolisten maalaiskuntien tavoin Ruovesi
on kokenut työpaikkojen, asukkaiden ja palvelujen menetyksen kipeästi.
Vaikka 5700 asukkaan kunnassa ei ole varaa pröystäillä, ei
ole myöskään syytä vaipua masennukseen.

Kunnanjohtaja

Markku Raiskinmäki

muistuttaa, että vaikka
kunnan teollinen perusta on kokenut kolhuja, on tilalle saatu myös
uutta perusteollisuutta.

– Aktiivisen elinkeinopolitiikan ansiosta meillä on Ylä-Pirkanmaan
alhaisin työttömyysaste, joka on samalla Pirkanmaan keskiarvoa
alhaisempi. Veronkorotusten ja leikkausten sijasta tavoitteenamme on veropohjan
vahvistaminen, vakuuttaa kunnanjohtaja Raiskinmäki.

Juuri veropohjan vahvistamiseen ja kunnan vetovoimaan lisäämiseen
tähtää kunnan ajankohtaisin hanke, eli Kotvionniemen kaavoittaminen
asumis- ja virkistyskäyttöön. Raiskinmäki uskoo hankkeen
hyötyyn siinä määrin, että entisen sahan alueen
vaatimat ympäristönpuhdistustyöt kannattaa tehdä.

– Sitä paitsi ne on pakko tehdä, rakennettiin tai ei. Valtion
ja EU:n osallistuessa puhdistuksen rahoitukseen, kunnan osuudeksi jää
neljännes kokonaishinnasta. Alueen rakentaminen työllistää
ja yksi rakennusalan työpaikka luo neljä muuta työpaikkaa,
Raiskinmäki toteaa.

Hän vakuuttaa, että vanhainkodin, palvelutalon tai koulujen
välttämättömät hankkeet eivät vaarannu Kotvionniemen
takia. Kunnanjohtajan mukaan Ruovesi ei myöskään lähde
eräiden kuntien tavoin leikkauksiin yhteisöveron tuoton aleneman
ja veroalen aiheuttaman verotulojen menetyksen takia.

– Ensi vuoden talousarviota rakennetaan entisellä veroprosentilla
eikä peruspalveluista leikata. Mitään ylimääräistä
ei ole luvassa, mutta tarpeellisesta ei tingitä, vakuuttaa Markku Raiskinmäki.