Onnistuakseen tekoälyn tuottavuusloikka tarvitsee nuorten yritysten kykyä uudistaa taloutta

Tekoälyn vaikutukset työpaikkoihin ja tuottavuuteen eivät näy nopeasti, vaan vasta vuosien viiveellä. Työn ja talouden tutkimus LABORE arvioi tuoreessa analyysissaan, että ratkaisevaa ei ole pelkkä teknologian käyttöönotto, vaan se, onnistuuko talous synnyttämään ja skaalaamaan uusia, tuottavia yrityksiä.

”Tekoälyn vaikutukset ovat todennäköisesti suuria, mutta ne näkyvät vasta viiveellä”, sanoo taloustieteilijä, filosofian tohtori ja Työn ja talouden tutkimus LABOREn johtaja Mika Maliranta, Laboren ja Turun yliopiston tiedotteessa (18.6.2026).

Malirannan mukaan Yhdysvaltojen viime vuosien tuottavuuskehitys ei vielä kerro tekoälyn vaikutuksista, vaan muistuttaa 1990–2000-lukujen ICT-murroksen aikajänteestä. ICT-murros tarkoittaa suurta ja nopeaa muutosta, jossa tietotekniikka ja viestintäteknologia muuttavat koko yhteiskuntaa. ICT on korvannut vanhemman lyhenteen ATK (automaattinen tietojenkäsittely), koska ICT-käsite on laajempi – se sisältää myös viestinnän (communication), jota ATK ei kattanut.

”Edellisenkin yleiskäyttöteknologian suurimmat tuottavuushyödyt realisoituivat vasta vuosien viiveellä”, sanoo Maliranta.

Luova tuho ja työväenluokan asema murroksessa

Laboren mukaan tekoälyn vaikutuksia ei pidä nähdä vain olemassa olevien yritysten tehostumisena. Taloudessa keskeinen mekanismi on luova tuho – prosessi, jossa osa yrityksistä jää jälkeen ja osa nousee uuden teknologian avulla. ”Tuottavuus kasvaa, kun työvoimaa ja pääomaa siirtyy vähemmän tuottavasta toiminnasta tuottavampaan”, sanoo Maliranta.

Tämä liike ei ole neutraalia työväenluokan näkökulmasta. Työpaikkoja syntyy ja tuhoutuu samanaikaisesti, ja murros osuu kipeimmin niihin, joiden työehdot ovat jo valmiiksi heikentyneet Orpo–Purran hallituksen leikkausten seurauksena. Tiedotteen mukaan nuoret ja pienet yritykset ovat teknologisen murroksen etujoukko, mutta niiden onnistuminen edellyttää osaajia ja rahoitusta – resursseja, joita koulutusleikkaukset ja sosiaaliturvan heikennykset kaventavat.

Laboren mukaan Suomen talous on kärsinyt pitkään finanssikriisin jälkeisestä tuottavuuskuopasta. ”2010-luvun alkupuoliskolla Suomesta tuhoutui kymmeniä tuhansia työpaikkoja, joissa työn tuottavuus oli aikaisemmin ollut korkea”, sanoo Maliranta. Nokiaan ja paperiteollisuuteen liittyneiden työpaikkojen katoaminen jätti jäljen, josta toipuminen on hidasta.

Pinnan alla näkyy liikettä

Vaikka pintaluvut ovat vaisuja, yrityssektorin sisällä tapahtuu paljon. Tutkimus- ja kehittämistoimien  (T&K) panostukset ovat siirtyneet nuoremmille yrityksille, patentointi on nuortunut ja yritysdynamiikka on vilkastunut. ”Nämä ovat juuri niitä signaaleja, joita luovan tuhon ja skaalautumisen mekanismi tuottaa, kun se alkaa toimia”, sanoo Maliranta

Tämä kehitys on kuitenkin haavoittuva. Osaamispohja voi rapautua, jos koulutukseen ja tutkimukseen ei panosteta. Leikkaukset opiskelijoiden toimeentuloon ja korkeakoulujen rahoitukseen heikentävät juuri niitä edellytyksiä, joita teknologinen murros vaatii.

Laboren mukaan STEM-osaajien vaikutus tuottavuuteen näkyy vasta 1–3 vuoden viiveellä, kun taas kaupallisen alan osaajat auttavat hyödyntämään jo olemassa olevia edellytyksiä. STEM‑osaajat ovat ihmisiä, jotka ovat kouluttautuneet luonnontieteisiin, teknologiaan, tekniikkaan tai matematiikkaan. Sana tulee englannin sanoista Science, Technology, Engineering and Mathematics. ”Molempia tarvitaan”, sanoo Maliranta.

Työväenluokan kannalta keskeistä on, että teknologinen murros ei saa muuttua prekaariksi pätkätyöksi ja  kilpailuksi niukoista työpaikoista. Laboren mukaan Pohjoismaissa teknologia on luonut uusia tehtäviä enemmän kuin muualla Euroopassa. Tämä edellyttää toimivia työmarkkinoita ja riittävää turvaa.

”Hyvin suunniteltu ansiosidonnainen työttömyysvakuutus sopii tällaiseen teknologiseen murrokseen yllättävän hyvin”, sanoo  Maliranta. Turva lisää työntekijöiden liikkumavaraa ja mahdollistaa siirtymisen tuottavampiin tehtäviin. Tämä on ristiriidassa hallituksen leikkauslinjan kanssa, joka kaventaa liikkumatilaa ja lisää epävarmuutta.

Tanska esimerkkinä

Laboren mukaan Tanskan esimerkin mukaan samanaikaiset panostukset koulutukseen, tutkimukseen ja yritysten T&K-toimintaan loivat kasvua, joka ei selity yksittäisten yritysten menestyksellä.

Suomen haaste on, että nykyinen politiikka kulkee päinvastaiseen suuntaan. Leikkaukset heikentävät juuri niitä rakenteita, joiden varassa teknologinen murros voisi hyödyttää koko yhteiskuntaa – ei vain pääomaa.

---