Opi ja opeta!

Demokraattisen sivistysliiton pääsihteerin sijaisuutta tekemään valittu Jari Karttunen lähti liiton töihin positiivisin mielin syyskuun alkupuolella. Leppävirralta kotoisin oleva, Joensuussa suurimman osan aikuisiästään viettänyt 37-vuotias Karttunen on tuttu myös Tiedonantajan sivuilta. Hän on avustanut lehteä niin historian, kansainvälisten asioiden kuin teorian kirjoittamisen parissa. Suomen kommunistisessa puolueessa hän on toiminut mm. Joensuun piirijärjestön piirisihteerinä.

Joensuuhun tie vei nuorena opiskelemaan metsätiedettä, historiaa ja ympäristötieteitä yliopistossa. Historia veti aineena eniten puoleensa ja siitä mies lopulta valmistuikin. Gradun aiheena oli tuolloin Kenian ympäristönsuojelun kehitys, aina 1910-luvulta lähtien, arvioiden niin taloudellisia, poliittisia kuin puhtaasti ympäristönsuojelullisia teemoja.

Nuoruuden tieteellinen ajattelu sopi yhteen Marxin kanssa

Historian opiskelu vei Karttusen lähemmin Marxin pariin, mutta saman tyylisiä aatteita muodostui jo aikaisemmin elämässä.

– Kun olin nuori ja asuin Leppävirralla, joka oli umpikepulainen paikka, inhosin kepulaisia. Ateistinen tapa ajatella maailmaa on aina ollu elämässäni mukana, silti uskonnon numero koulussa oli kymppi. Tieto siitä, että Neuvostoliitossa ei perustettu uskonnoista ja toteamus ”uskonto on oopiumia kansalle”, saivat ajattelemaan paljon jo nuorena, kertoo Karttunen nuoruudestaan.

Myös muut asiat itänaapurin politiikassa kiinnostivat.

– Ihastelin Neuvostoliiton avaruudenvalloitusta ja Juri Gagarin on mielestäni yksi ihmiskunnan suurista löytöretkeilijöistä.

Marxiin tutustuminen syvemmin tapahtui yliopiston historianopiskelun aikana.

– Suhtautumiseni Marxiin oli jo etukäteen positiivista, osittain juuri uskonnottomuuden myötä. Kun Marxin taloustiedettä alkoi lukemaan tarkemmin, niin se selitti monia asioita maailmasta. Myös valtion käsite alkoi aukemaan yhä enemmän ja sen myötä oman maamme vääristelty historiankirjoitus. Esimerkiksi sotahistorian paukuttaminen vuosikymmenestä toiseen on vain valkoisen Suomen historiaa, joka jättää pois hallitsijoille epämiellyttäviä seikkoja.

Teoriaan ja työväenliikkeen historiaan tutustuminen oli Karttuselle oivaltava kokemus.

– Kun Marxiin tutustui paremmin ja alkoi ymmärtämään hänen teoriansa taloustieteellistä aspektia, ei pystynyt enää palaamaan takaisin siihen, miten valtavirtainen taloustiede yrittää selittää maailmaa. Näkemykseni yhteiskunnasta muuttui perin pohjin. Marxin kirjoituksista eniten on kiinnostanut juuri taloustieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen puoli. Opiskellessa kun keskittyi juuri siirtomaahistoriaan, niin imperialismi tuli vastaan hyvin konkreettisesti. Tämä osaltaan teki Marxin teorioista yhä järkevämpiä.

Puoluetyön pariin

Vuonna 2014 Karttunen osallistui Joensuun SKP:n tilaisuuteen, joka pidettiin paikallisessa ravintolassa.

– Puheet tuntuivat varsin järkeviltä ja aatemaailmaani sopivilta. Pidin myös oman puheenvuoro, johon joku paikalla olijoista hihkaisi: ”hyvä puhe, liity puolueeseen!”.

Gradun teon loppusuoralla ja valmistumisen varmistuessa vuonna 2015 Karttunen teki puolueen jäsenhakemuksen.

– Minulle oli päivänselvää, että kommunisteihin ei liitytä ns. paperijäseneksi, vaan toimimaan. Yleisesti tuntui, että en voi jäädä vaan kotiin ”inisemään” ja odottamaan että joku muu korjaa ongelmia, koska minulla kuitenkin oli tiedossa mikä on yhteiskunnassa pielessä.

SKP:n jäsenenä teoreettinen oppiminen lähti nopeasti käyntiin DSL:n ja SKP:n Talvi- ja Kesäyliopistossa (nyk. Marx-opisto), joka oli hyvä paikka syventää marxilaista teorian tuntemusta. Toinen oppimisen paikka oli Joensuun marxilaisuuden lukupiiri, jossa luettiin mm. Karl Marx filosofina ja Marxin pääoman ajakohtaisuus -teoksia.

Tohtoriopinnot Helsingissä

Tänä vuonna mies on viettänyt aikaa pääkaupunkiseudulla, kun hän tuli tekemään väitöskirjaa Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan kehitystutkimuksen alalla. Tutkimuksen aiheena on energiahuoltoon annetun kehitysavun vaikutus vastaanottajamaan itsemääräämisoikeuteen. Pääsihteerin tehtävät toki vaikuttavat väitöskirjan valmistumisen aikatauluun, mutta täysin taka-alalle se ei jää. Asian valoisa puoli on se, että väitöskirjan aihe ei myöskään sulje pois marxilaisia teorioita.

Tavoitteena opintotoiminnan lisääminen

DSL:n opintotoiminnasta Karttusella on paljon ajatuksia tulevaisuuteen.

– Haluan kehittää opintotoimintaa yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa yhä marxilaisempaan suuntaan. Yhtenä osana kohti sosialismiin suuntaamista täytyy opiskella marxilaisia teorioita ja kehittää sosialismin teorioita tähän päivään sopiviksi. On tärkeää, että opiskellaan ja suunnitellaan Suomessa, sillä teorioiden on lähdettävä niiden alueiden tarpeista, johon sosialismia aiotaan soveltaa.

Karttunen haluaa, että DSL pystyisi kokoamaan tietoa ja opintomateriaalia siitä, millaista sosialismia Suomi tarvitsee.

– On tärkeää, että tämäntapaista opintotoimintaa järjestetään, sillä se on ainoa tapa millä marxilaisuudesta ja sosialismista kiinnostuneet ihmiset voivat löytää kipinän aatteelle ja saada sille konkreettista suuntaa. Ja sen lisäksi voivat lähteä aktiivisesti toimimaan kommunistiseen liikkeeseen. Koska monien ihmisten kanssa on nykyään lähdettävä oppimaan perusasioista, olisi hyvä, jos jokaiseen maakuntaan voitaisiin järjestää jatkuvaa marxilaista perusasioiden opintopiiriä.

Syksyn pääasioina DSL:ssa on Eurooppatiedotus-hanke, jossa tehdään kiertuetta eri Suomen kaupungeissa EU-aiheilla. Pääsihteeri sijainen haluaa myös tavata kaikki jäsenjärjestöt henkilökohtaisesti ja suunnitella ensi vuoden opintotoimintaa ja tilaisuuksia.

Lopuksi Karttunen heittää vielä syysterveiset Tiedonantajan lukijoille, ”Opi ja opeta!”

PETRA PACKALÉN

---