Opintopiirinä kohti uutta tietoisuutta
Minä en tiennyt kuka on Milton Friedman ennen kuin avasin Naomi Kleinin Tuhokapitalismin nousun. Nyt en voi unohtaa. Talouden shokkihoidon ja shokki ja pelko – sotilasteorian vahvaksi poliittiseksi mahdiksi yhdistänyt Friedman on länsimaiden ylistämä talouden vapaustaistelija. Kleinin kirjan jälkeen on selvää, että tämä on vain kolikon toinen puoli. Markkinoiden vapauttaminen on ajettu ympäri maailmaa läpi niin verisiä ja täysin häikäilemättömiä keinoja käyttäen, että shokki ja pelko ovat myös lukiessa päällimmäiset ajatukset.
Jyväskylässä Kleinin Tuhokapitalismin nousuun käytiin käsiksi hieman ennen vuoden vaihdetta aloittaneessa lukupiirissä. Hyvä niin. Kirja herättää monenlaisia ajatuksia – yksi omista päällimmäisistäni oli äärimmäinen voimattomuus. Jos kapitalimia ajetaan läpi näin röyhkeästi ja väkivaltaisesti, onko maailmalla enää toivoa ollenkaan? Taloudellisesta shokkihoidosta lukeminen oli niin shokeeraavaa, että moneen kertaan kirja oli laskettava hetkeksi kädestä, kun suuttumus kävi liian suureksi.
En ollut mukana lukupiirin ensimmäisessä kokoonntumisessa, mutta seuraavassa jo olin. Synkän aihepiirin ympärille oli kokoontunut joukko hyvin elinvoimaisia, innostuneita ja älykkäitä lukijoita. Keskustelun sisällä ei puutetta ollut huumorista, ironiasta ja todellisista oivalluksista. Epätoivosta voi siis siirtyä voimaantumiseen joukkovoiman avulla. En ollutkaan yksin tyrmistykseni kanssa. En ollut ainoa, jonka veri oli lukiessa alkanut kiehua. Jos meidän ”vihreiden vassaripaskojen hautausmaalta”mme löytyy viisi vihaista ja motivoitunutta, muutosta kaipaavaa nuorta, montako löytyy Suomesta tai koko maailmasta? Tuhansia, ellei miljoonia, jos on uskominen ”I bet we can find 1,000,000 individuals who dislike capitalism!” – Facebook-ryhmää ja sen 51 030 jäsentä.
Lukupiirin järjestämisessä on tietysti myös omat vaikeutensa – niistä ehkä suurimpana aikataulujen yhteensovittaminen ja sopivan kokoontumisrytmin löytäminen. Ollakseen tehokasta, lukupiirin olisi hyvä kokoontua riittävän usein. Ihmisten aikataulut toisaalta ovat jo valmiiksi täysinäisiä opinnoista, töistä ja muista tärkeistä menoista. Ehkäpä tämä yhteensovittaminen on yksi lukupiirinä opiskeltavista asioista, varsinaisen lukemisen ohessa?
Klein tarjoilee Tuhokapitalismin nousussa selkeän ja terävänäköisen analyysin vallitsevan globaalin järjestelmän syistä ja seurauksista. Kommunisteina meidän on tärkeää tarttua juuri tähän hetkeen, tehdä analyysi vallitsevasta tilanteesta ja suunnitelma sen perusteella. Tähän analyysiin Tuhokapitalismin nousu on pakollista luettavaa – järkyttävää tai ei.
Suosittelen kirjaa muidenkin lukupiirien hankkeeksi ja mitä pikemmin, sitä parempi.
