Opiskelija ei tule opintotuella toimeen

Hallitus on asettanut työryhmän pohtimaan opintotukijärjestelmän ongelmia. Vauhti on kova, sillä edellisen työryhmän tuottamat muutokset otettiin käyttöön vasta viime vuonna.

Milja Henttonen Suomen ylioppilaskuntien liitosta kertoi Helsingin Maanantaiklubilla syyskuun alussa, että työryhmän tavoitteena on luoda täysipäiväisen opiskelun mahdollistava, nopeaan valmistumiseen kannustava opintotukimalli. Mallin tulee olla kustannusneutraali, eli lisämäärärahoja ei opintotukeen ole luvassa.

Henttonen piti omituisena sitä, että vasta uudistettua opintotukijärjestelmää ollaan taas mylläämässä ennen kuin uudistuksen vaikutuksia on ehditty tarkastella. Henttosen mukaan pelkkä rakenteiden rukkaaminen ei riitä.

– Ilman lisärahaa opintotukeen liittyviä ongelmia ei voida korjata, kommentoi Henttonen.

Tarvitaan kattava sosiaaliturvan malli

Demariopiskelijat ovat muotoilleet omaa opintotukimalliaan. Sosialidemokraattisten opiskelijoiden puheenjohtaja Sarita Niemi kertoi, että ideana on vähentää opintotukikuukausien määrää 55:stä 46:een ja käyttää näin säästynyt raha opintotuen korotukseen sadalla eurolla kuukaudessa. Samalla demariopiskelijat alentaisivat tulorajoja, joten työssäkäynti leikkaisi opintotukea kovemmin kuin nykyään.

Milja Henttonen epäili, etteivät 46 opintotukikuukautta riitä monenkaan kohdalla valmistumiseen. Yliopistoissa käytetään tutkintoon keskimäärin 53 opintotukikuukautta.

Demarimalli on hallituspolitiikalle kuuliaisesti kustannusneutraalille pohjalle rakennettu. Kommunistisen nuorisoliiton puheenjohtaja Heikki Ketoharju totesi, ettei malli edelleenkään nosta opiskelijan toimeentuloa kunnolliselle tasolle.

Ketoharju peräänkuuluttikin laajempaa ja kattavampaa sosiaaliturvan mallia, joka saisi taakseen myös muita kuin opiskelijoita.

Opiskelijat työmarkkinoilla

Keskustelua herätti kysymys opiskelijoiden työnteosta.

Helsingin yliopiston vihreiden puheenjohtaja Verna Castrén totesi, että opintoputkesta pikavauhtia valmistuvat eivät usein löydä töitä, kun työkokemusta ei ole.

Sarita Niemen mukaan työkokemus pitäisi hankkia valmistumisen jälkeen, kunnollisissa töissä ja kelvollisella palkalla.

– Opiskelijat ovat työmarkkinoilla joustava ja halpa työvoimareservi. Demariopiskelijat haluavat opintotukimallillaan vaikuttaa myös laajemmin työelämään, totesi Niemi.

Milja Henttonen ei innostunut ajatuksesta, että koulutuspolitiikkaa ja työvoimapolitiikkaa ryhdytään sekoittamaan keskenään. Heikki Ketoharju puolestaan näki, että koulutus ja työelämä liittyvät oleellisesti yhteen ja molemmissa pitää käydä kamppailua niiden kehityksen suunnasta.

Hallitusohjelmaan kirjattu kustannusneutraalius

Moni ihmetteli, miksi opiskelijoiden pitää tyytyä hallitusohjelmassa saneltuun kustannusneutraaliuden periaatteeseen. Demariopiskelijoiden Niemi totesi, että kun muiltakin sektoreilta leikataan, eivät opiskelijatkaan voi lisää rahaa vaatia.

Heikki Ketoharjun mukaan rikkaalla Suomella olisi varaa nostaa opintotukea, koska rahaa käytetään nyt paljon turhempiinkin kohteisiin kuten uusiin asehankintoihin.

– Opintotuen sitominen indeksiin on hyvä asia, mutta miksi hallitus päätti sen vasta vuoden 2014 alusta? pohti Ketoharju.

Hän nosti esille tasa-arvon. Ne opiskelijat, joilla on varakkaat vanhemmat, tulevat toimeen nykyiselläkin opintotuella. Sitten on vaatimattomista oloista kotoisin olevia opiskelijoita, joilla on vaikeuksia suorittaa tutkintoa loppuun toimeentulon niukkuuden vuoksi.

Keskustelussa nousi esille, ettei nykyinen opintotukijärjestelmä ole edes kustannusneutraali. Valtio aikoo säästää ensi vuonna 22 miljoonaa euroa opintotuesta. Myös inflaatio syö opintotuen ostovoimaa.