Opiskelijoille keppiä ja kuria
Mikäli sosiaaliturvaa uudistavan Sata-komitean esityksistä voi jotain päätellä, on opiskelijoiden toimeentulo jatkossa entistä enemmän kontrolloitua velaksi elämistä – omalla riskillä.
Yliopisto-opiskelijoiden opintovaatimuksia pyritään kiristämään ja opintotuen lainapohjaisuutta halutaan kasvattaa roimasti. Opintotukikuukausista on tarkoitus korvamerkitä osa siten, että tuen voi käyttää vasta perustutkinnon jälkeisiin opintoihin.
Tähän saakka opiskelija on myös voinut halutessaan nostaa pelkkää asumislisää ilman, että sillä on ollut vaikutusta opintotukikuukausien määrään. Opintotukea opiskelija on voinut saada enimmillään 55 kuukautta. Nyt tilanne on muuttumassa niin, että pelkän asumislisän nostaminen vähentää jäljellä olevien opintotukikuukausien määrää.
Opintotuen ehtojen kiristämisen taustalla on elinkeinoelämän hinku saada opiskelijat entistä nopeammin työelämään. Keskustelussa on tosin autuaasti unohdettu, että opiskelijoista valtaosa on jo nyt opintojen ohella palkkatöissä.
Opiskelijasta yksityisyrittäjä
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan teettämän selvityksen mukaan opiskelijoiden tuloerot ovat viime vuosina kasvaneet, samoin kuin sukupuolten väliset tuloerot. Ongelmat keskittyvät eikä lainan nostaminen helpota tilannetta. Eniten ongelmia on niillä opiskelijoilla joilla on lapsia.
Opintotukiuudistus lisää voimakkaasti lainan merkitystä opiskelijan perustoimeentulossa. Moni kokee, että opiskelijoista tehdään nyt yksityisyrittäjiä. Opinnot ovat korkealla riskillä tehtyjä investointeja inhimilliseen pääomaan. Koko homma rahoitetaan pääosin velaksi ja markkinayhteiskunnan ehdoilla.
Mitään takeita opintojen jälkeisestä työpaikasta ei kukaan ole kuitenkaan valmis takaamaan.
Internetin keskustelupalstoilla eräs opiskelija tiivistikin osuvasti:
”Opintotukiuudistus on niin älytön, että sitä voivat kannattaa lähinnä ideologisesti oikeistolaiset.”
Kuri tiukentuu
Yliopistoihin ajetaan myös kovaa kuria. Opetusministeriön Sora-työryhmä on valmistellut esitystä, jossa tiettyjen alojen opiskelijan voisi muun muassa erottaa pysyvästi yliopistosta, peruuttaa tämän opiskeluoikeuden alalle soveltumattomuuden takia, velvoittaa tämän luovuttamaan yliopistolle potilastietonsa ja passittaa tämän päihdetestiin.
Opiskelijajärjestöjen mielestä työryhmän linjaukset sotivat räikeästi kaikkia perusoikeuksia vastaan. Esimerkiksi pysyvä erottaminen yliopistosta on rangaistusmuotona rankempi kuin oikeuslaitoksen langettama elinkautinen tuomio, jonka voi sentään määräajassa sovittaa.
MARKO KORVELA
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
