Orpo–Purran hallitus kriisiyttää viittomakielistä kulttuuria

Kuurojen Liitto ry vaatii valtiota kutsumaan koolle pyöreän pöydän keskustelun viittomakielisen kulttuurin tulevaisuudesta ja rahoituksesta. Järjestön mukaan viittomakielinen kulttuuri on ajautunut historiallisen ahtaalle sen jälkeen, kun Taide- ja kulttuurivirasto hylkäsi liiton avustushakemuksen jo toista vuotta peräkkäin.

Kuurojen Liitto kuvaa tilannetta vakavaksi ja korostaa, että ilman valtion tukea viittomakielisen kulttuurin jatkuvuus on uhattuna.

Toinen peräkkäinen kielteinen päätös horjuttaa toiminnan perustaa

Taide- ja kulttuuriviraston tuore kielteinen avustuspäätös vuodelle 2026 merkitsee, että viittomakielinen kulttuurituotanto jää ilman valtion tukea jo toista vuotta peräkkäin. Vielä vuonna 2024 liitto sai 40 000 euroa, mutta vuodesta 2025 alkaen rahoitus on pudonnut nollaan.

Liitto kuvaa tilannetta syvästi pettymykseksi. ”Kuurojen Liitto on syvästi pettynyt tilanteeseen, jossa viittomakielinen kulttuurituotanto jää jo toista vuotta peräkkäin kokonaan ilman valtion avustusta. Viittomakielinen kulttuuri on erityisen haavoittuvassa asemassa, sillä tekijöitä on vähän ja toiminta on pitkälti riippuvaista ulkopuolisesta rahoituksesta. Ilman tukea kulttuurin tuotanto, kehittäminen ja saavutettavuus heikkenevät nopeasti”, sanotaan Kuurojen Liitto ry:n tiedotteessa (23.3.2026).

Kulttuuripäivien tulevaisuus vaakalaudalla

Erityinen huoli kohdistuu Kuurojen kulttuuripäiviin, jotka ovat olleet osa Suomen elävän perinnön kansallista luetteloa jo vuosia. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 1956 lähtien ja muodostaa viittomakieliselle yhteisölle keskeisen kulttuurisen ja sosiaalisen kohtaamispaikan.

Vuoden 2026 kulttuuripäivät pystytään vielä järjestämään suunnitellusti, mutta tulevien vuosien kohtalo on avoin.

Ristiriita totuus- ja sovintoprosessin kanssa

Tilanne on liiton mukaan paradoksaalinen. Suomessa on parhaillaan käynnissä valtiollinen kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessi, jonka tavoitteena on selvittää historiallisia syrjiviä rakenteita ja esittää toimenpiteitä niiden purkamiseksi. Prosessi pyrkii lisäämään tietoisuutta viittomakielisestä kulttuurista niin viranomaisten kuin kansalaisten keskuudessa.

Samaan aikaan valtio kuitenkin leikkaa juuri siitä kulttuuritoiminnasta, jonka näkyvyyttä ja elinvoimaa prosessin pitäisi vahvistaa.

”Valtion kulttuurileikkaukset kohdistuvat nyt erityisen raskaasti vähemmistökieliseen kulttuuriin. Viittomakielistä kulttuuritarjontaa on jo nykyisellään hyvin vähän, ja tämä päätös heikentää entisestään mahdollisuuksia ylläpitää valtakunnallista kulttuuritoimintaa.”

Viittomakieli Suomessa

Viittomakieli on 3000–4000 henkilön äidinkieli Suomessa. Suomessa on kaksi viittomakieltä: suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Maailmassa kuuroja arvioidaan olevan noin 70 miljoonaa.

Kuurojen Liitto toimii viittomakielisten kuurojen etu-, palvelu- ja asiantuntijajärjestönä ja korostaa, että kulttuuritoiminnan jatkuvuus on olennainen osa kielellisten oikeuksien toteutumista.

---