Orpo–Purran hallitus purkaa ehkäisevän päihdetyön rakenteita

Ehkäisevä päihdetyö on yksi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan hiljaisista perusrakenteista. Se on työtä, joka ei näy otsikoissa, mutta jonka vaikutukset näkyvät turvallisemmissa kaduissa, vähentyneissä terveydenhuollon kustannuksissa ja ihmisten arjen vakaudessa.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso päätti lopettaa Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston (EPT-verkosto) valtionavustuksen vuoden 2026 puolivälin jälkeen. Päätös katkaisee valtakunnallisen koordinaation, joka on vuosia tukenut yli 60 järjestön työtä. Päätös tehtiin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n avustusesityksen pohjalta, vaikka järjestöt nimenomaan vastustivat leikkauksia ja esittivät niiden uudelleenarviointia.

”EPT-verkoston jäsenjärjestöt ovat saaneet koordinoidun verkostoyhteistyön avulla tärkeitä teemoja ja ehkäisevän päihdetyön aiheita valtakunnalliseen keskusteluun tavalla, mikä ei olisi muuten ollut mahdollista yksittäisille järjestöille”, sanoo Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston puheenjohtaja Yrmy Ikonen

Ikonsen mukaan verkosto on toteuttanut valtakunnallisia päihdehaittoja ehkäiseviä kampanjoita ja tapahtumia kustannustehokkaasti. ”Se on koonnut ja hyödyntänyt eri tahojen asiantuntijuutta sekä kokemusta yhteisten tavoitteiden edistämiseksi.”

Päätös keskellä kasvavaa päihdekriisiä

Päihdetyön järjestöjen mukaan leikkaukset ovat räikeässä ristiriidassa yhteiskunnallisen tilanteen kanssa. Huumeiden käytön näkyvät haitat lisääntyvät, katuturvallisuus heikkenee ja muuntohuumeisiin liittyvät riskit kasvavat. Samalla alkoholin, nikotiinituotteiden ja rahapelien saatavuutta sekä markkinointia on lisätty tai ollaan lisäämässä.

Ehkäisevän työn tarve kasvaa, mutta juuri nyt puretaan rakenteita, jotka ovat mahdollistaneet järjestöjen kustannustehokkaan yhteistyön. Järjestöjen mukaan tämä lisää päällekkäistä työtä, heikentää ehkäisevän työn vaikuttavuutta ja kasvattaa pitkällä aikavälillä korjaavien palvelujen kustannuksia.

Asiantuntijoita ei kuultu – miksi?

Ehkäisevän päihdetyön järjestöt kritisoivat myös avustusvalmistelun prosessia. Niiden mukaan alan keskeisiä sisältöasiantuntijoita ei kuultu riittävästi, vaikka EPT-verkoston toiminta on osa kansallisten ohjelmien toimeenpanoa ja lain ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä mukaista yhteistyötä julkisen sektorin ja yleishyödyllisten yhteisöjen välillä.

EPT-verkosto on järjestänyt asiantuntijakoulutuksia, valtakunnallisia kampanjoita ja Suomen suurimman päihdealan ammattilais- ja koulutustapahtuman, Päihdepäivät, joka kokoaa vuosittain lähes tuhat ammattilaista.

Verkoston koordinaatioon kohdistunut avustus on ollut noin 0,27 miljoonaa euroa – alle sadasosa promillesta valtion alkoholi- ja tupakkaverotuotoista. Tällä summalla on tuotettu koko päihdekenttää hyödyttävää, valtakunnallista ja kustannustehokasta yhteistyötä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA on arvioinut toiminnan tuloksellisuuden riittäväksi.

Leikkaukset johtavat irtisanomisiin

EPT-verkoston työntekijät ovat sijoittuneet Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:hyn, joka joutui leikkausten vuoksi käymään muutosneuvottelut. Neuvottelujen tuloksena irtisanomiset tai muutokset kohdistuvat viiteen henkilöön.

EHYT ry:n kehitysjohtaja Heikki Luoto kuvaa tilannetta raskaaksi.

”EPT-verkoston henkilöstö on tehnyt työnsä erinomaisesti ja ansiokkaasti. Nyt tehty lopputulos tuntuu monin tavoin väärältä ja raskaalta. EPT-verkoston toiminnalla ja sen henkilökunnalla on ollut merkittävä ja näkyvä rooli koko ehkäisevän päihdetyön kentällä. Muutoksista huolimatta Päihdepäivät 2026 tullaan järjestämään”, toteaa Luoto.

Järjestöt vaativat vaikutusarvioita ja poliittista vastuunkantoa

Päihdetyön järjestöt pitävät ongelmallisena, että avustuspäätökset tehtiin vastoin laajaa asiantuntijanäkemystä ja ilman arviota pitkän aikavälin vaikutuksista. Järjestöt edellyttävät, että poliittiset päätöksentekijät ja virkamiehet tarkastelevat leikkauksia uudelleen. Yksi esitetty ratkaisu on korvamerkitä osa päihteistä kerättävistä haittaveroista ehkäisevään työhön.

---