Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Oulun Viinivaaran pohjavesihanke on epäekologista ylellisyyttä

    Kotimaa
    6.3.2012 - 13:18
    Katriina Oinas
    Katriina Oinas
    Haukiputaan kunnanvirastolla järjestettiin tammi-helmikuun vaihteessa avoin Viinivaara-ilta. / Katriina Oinas |

    Oulun kaupungin liikelaitos Oulun Vesi suunnittelee pohjaveden pumppaamista oululaisten talousvedeksi Viinivaarasta, noin 70 kilometrin etäisyydeltä Oulusta.

    Viinivaara–hanke aloitettiin 1980-luvun lopulla, jolloin kaupungin huono juomaveden laatu oli ongelma.

    Oulun kaupungin raakavesilähde on tällä hetkellä Oulujoen pintavesi, jonka veden laatua voi pitää Pohjanmaan oloissa hyvänä. Veden laatu on parantunut viime vuosikymmenten aikana. Kaupunkilaiset ovat nykyisin tyytyväisiä veden laatuun ja antoivat sille kyselyssä hyvän arvosanan.

    Viinivaaran pohjavesialue on noin 45 neliökilometrin laajuinen alue, jonka suurimmat pohjavesimuodostumat ovat Viinivaara ja Kälväsvaara.

    Vettä pumpattaisiin myös Ylikiimingin harjujakson pohjavesialueilta. Harjujakso ulottuu Ylikiimingin kirkonkylän länsipuolelta aina Utajärven kunnan puolelle asti. Yli 40 km pitkä harjujakso koostuu useista kapeista peräkkäisistä pohjavesialueista.

    Siirtojohdoilla Ouluun Hintan vesilaitokselle johdettava vesi alkaloitaisiin ja johdettaisiin sitten kaupungin vesijohtoverkostoon. Ylikiimingin harjujaksolta hyödynnettäville pohjavesille jouduttaisiin järjestämään alkaloinnin lisäksi raudan ja mangaanin poisto.

    Hankkeen kustannuksiksi on arvioitu yli 70 miljoonaa euroa. Uuden Oulun kuntalaisten vesilasku tietysti nousisi hankkeen toteutuessa.

    Olvassuo ja Kiiminkijoki uhattuina

    Pohjaveden otto heikentäisi merkittävästi Olvassuon ja Kiiminkijoen Natura-alueiden suojeltuja luontoarvoja. Menetykset kohdistuisivat eritoten ainutlaatuiseen pohjavesivaikutteiseen suo- ja pienvesiluontoon sekä Kiiminkijoen suurimpaan sivujokeen, Nuorittajokeen.

    Olvassuo on laaja erämainen ja hyvin kehittynyt aapasuoalue, jossa on runsaasti jokia ja puroja. Alue on maamme edustavimpia suurlinnuston pesimäalueita ja siellä on runsaasti harvinaisia ja uhanalaisia lajeja. Valtaosa metsistä on pienehköinä suosaarekkeina. Vanhat metsät ovat paikoitellen hyvinkin luonnontilaisen oloisia, mm. lahopuuta on pistemäisesti hyvinkin paljon. Metsät ovat enimmäkseen mäntyvaltaisia, mutta kuusikoitakin on paljon. Olvassuon Natura-kokonaisuutta pidetään yleisesti Suomen arvokkaimpana suokokonaisuutena.

    Kiiminkijoki on arvokas, koska se on harvoja jäljellä olevia suhteellisen luonnontilaisia jokia. Joki on myös maisemallisesti arvokas, koskineen, vyörytörmineen ja kalliorantoineen. Kiiminkijoen alueen luontotyypeistä 91 % kuuluu EU:n luontodirektiivin määrittämiin erityisesti suojeltaviin alueisiin. Kiiminkijoki kuuluu Project Aqua – vesiensuojeluohjelman tieteellisiksi tutkimuskohteiksi varattuihin vesistöihin, lohikantojen elvytysohjelmaan (SAP) ja erityistä suojelua vaativiin vesiin.

    Heikentyminen kohdistuisi Nuoritta- ja Kivijokien latvojen pikkujokiin ja puroihin, joiden tila ja eliöstö ovat suuresti riippuvaisia purkautuvista pohjavesistä.

    Valitussumaa käsitellään

    Vedenottoluvasta on tehty kaikkiaan 29 valitusta, jotka ovat paraikaa käsiteltävänä Vaasan hallinto-oikeudessa. Hallinto-oikeuden suullinen käsittely pidetään Oulussa 21. maaliskuuta.

    SKP:n Oulun piiri vastustaa Oulujoen vedestä luopumista ja siirtymistä Viinivaaran pohjaveden käyttöön oululaisten pesu- ja WC-huuhteluvedeksi.

    Oulun Vesi perustelee hanketta juomaveden laadulla, imagon kohottamisella ja vesihuollon kriisiajan toimitusvarmuuden parantamisella.

    – Alun perin oli tarkoitus rakentaa varavesijärjestelmä. Nyt pohjavedestä ollaankin tekemässä päävesijärjestelmää ja Oulujoen pintavedestä varavesijärjestelmä, miksi? ihmetteli Eeva-Maria Parkkinen Haukiputaan kunnanvirastolla tammi-helmikuun vaihteessa järjestetyssä avoimessa Viinivaara-illassa.

    – Aluehallintovirasto antoi Oulun Vedelle vuonna 2010 myönteisen päätöksen pohjavedenotosta äänestystuloksella 2-1. Vuosien 2005 ja 2007 lupahakemuksia valtioneuvosto ei ottanut käsittelyyn, koska piti perusteita puutteellisina. Oulun Vesi on julkisesti todennut, että se pyrkii välttämään Natura-alueille kuuluvan valtioneuvoston käsittelyn, kertoi Parkkinen, joka toimii hanketta vastustavassa Vesivaara-liikkeessä.

    – Odottaako Oulun Vesi ydinlaskeumaa? Pohjavesi ei silloin myöskään kelpaa käyttövedeksi. Oulu ei saa riistää luontoa reuna-alueilla, korosti kaupunginvaltuutettu Veikko Ervasti (vihr.).

    Uusi kaupunginvaltuusto päättää asiasta vuonna 2013. Syksyn kunnallisvaaleista on siis tulossa vesivaalit, Haukiputaan Viinivaara-illassa todettiin.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Paloheinän terveysaseman toiminta jatkuu. Kaupunginvaltuusto pysäytti suunnitelmat lopettaa pohjoisen ja läntisen Helsingin lähiterveysasemat. Kuva Wikimedia Commons
    Politiikka
    6.3.2026
    Yrjö Hakanen

    Lähiterveysasemien puolustajille erävoitto Helsingissä

    Suomessa on käynnissä laaja lähiterveysasemien lopettaminen ja palvelujen keskittäminen.

    Avunhakijoiden määrä ennätyslukemissa – yli 60 prosentin kasvu kuluvan vuosikymmenen aikana. Kuva Bold Content CCO 2.0
    Kotimaa
    6.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Nuorten naisten kokema seurusteluväkivalta kasvanut nopeasti

    Frauentag 1914 Heraus mit dem Frauenwahlrecht (cropped) kuva Karl Maria Stadle
    Uutiset
    5.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Naistenpäivän 2026 tapahtumat kokoavat laajaa rintamaa

    Gabi Fechtner Heiko Grupp Rote Fahne
    Ulkomaat
    4.3.2026
    Maria Suutala

    Saksalaispoliitikko syyttää Yhdysvaltoja kolonialistisista pyrkimyksistä Iranissa

    STTKn tuore laskelma paljastaa raa’an luokkaeron suomalaisessa työelämässä. Kuva Alisdare Hickson CCO 2.0
    Politiikka
    4.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Palkkamalttia kenelle – ja kenen hyväksi?

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!