Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Pääkirjoitukset

    Arkiston arkiston artikkeli
    1.1.2000 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja:

    Lopullisista työntekijävähennyksistä Elisassa on
    annettu se kuva, että ”pienempi paha” tapahtui, yhtiön
    johto joutui antamaan vähän periksi. Totta onkin, että raakoja
    irtisanomisia ei tule niin paljon kuin pelättiin. Osa väestä
    lähti ”vapaaehtoisesti” yt-prosessin aikana, ja joihinkin
    sovelletaan eläke- ja uudelleensijoittamisjärjestelyjä. Lopputilin
    saa 520 työntekijää. Lisäksi työ loppuu 142 määräaikaiselta,
    joita ei laskettu alkuperäiseen ”vähennystarpeeseen”.
    Lopputulos on kuitenkin suunnilleen sama kuin Elisa yt-neuvottelujen alussa
    ”vähennystarpeeksi” ilmoitti: yli 900 työpaikkaa hävitetään.

    Mitään todellista ja perusteltua tarvetta yhdenkään
    työntekijän pois potkimiselle ei ollut. Yhtiön tulos parani
    muutaman kuukauden aikana ennen yt-neuvotteluja roimasti. Töitä
    on työntekijöille riittänyt niin paljon, ettei kaikkea ole
    ehditty normaalien työaikojen puitteissa tehdä. Yhtiön johdon
    viime vuosina tekemien virheinvestointien korjaaminen ja yhtiön toimintojen
    uudelleenjärjestely eivät saisi voittoa tekevälle yhtiölle
    olla perusteltuja syitä panna väkeä pihalle. Ainoa ”perusteltu”
    syy on voittojen ja omistajien osinkotulojen kasvattaminen työntekijöiden
    kustannuksella.

    Se on myöskin ainoa syy Wärtsilän Turun tehtaan lopettamiselle
    ja 500 huippuammattilaisen irtisanomiselle.

    Joukkoirtisanomisia suorittaneiden firmojen työntekijät ovat
    joutuneet kolminkertaisesti hylätyiksi. Firmojen lisäksi heidät
    ovat hylänneet maan hallitus ja eduskunta sekä ay-liikkeen johto.

    Joukkoirtisanomiset ovat esimerkki siitä, miten kestämättömällä
    pohjalla ovat hallituksen lupaukset markkinoiden varaan rakentuvasta työllisyyden
    hoitamisesta ja kuinka pahoin hallitus ja eduskunta ovat laiminlyöneet
    lainsäädännölliset keinot työntekijöiden suojelemiseksi
    irtisanomisilta.

    Ay-liikkeen johto on jättänyt työntekijät heitteille
    vaalimalla voitonsaalistuksen ja irtisanomisaallon keskellä ”sosiaalista
    kumppanuutta” työnantajien kanssa. Voimatoimien sijasta ay-johto
    tyytyi vetoamaan työnantajien ”yhteiskuntavastuuseen” sekä
    järjestämään keskustelupäivän ja adressikeräyksen.

    Tällä tiellä tulee yhä lisää ”elisoja”
    ja ”wärtsilöitä”. Näin ei voida jatkaa. (ES)

    Törkeät vihjailut, joiden mukaan Paavo Lipposen viimeaikaiset
    ärhentelyt kuuluvat psykiatrian eikä politiikan alaan, pitää
    jättää omaan arvoonsa. Viimeistään Lipposen Hämeenlinnassa
    eduskunnan puhemiehen ominaisuudessa (!) toissa viikolla pitämä
    puhe vahvisti, että taustalla on Suomen ulkopolitiikkaa koskeva suuntataistelu.
    Vaikka pitihän sen olla selvää jo Irak-vuotojupakan perusteella.

    Lipponen väitti, että Suomen nykyisellä liittoutumattomuudella
    ”ei ole mitään käyttöä globalisaatiopolitiikassa”
    ja että siihen vaikuttamiseksi on oltava ”EU:n ns. ytimessä”.
    Tämä oli potku presidentti Tarja Haloselle, joka oli vaatinut
    Suomelle kansallista globalisaatiostrategiaa.

    Lipponen varoitti Suomea vetäytymästä EU:n ytimen ulkopuoliseen
    ryhmittymään tai ryhtymästä EU:n liittoutumattomien
    maiden puolestapuhujaksi. Suomen hallituksen pitäisi päinvastoin
    pitää erityisen tiivistä yhteyttä EU:n ydinryhmän
    kanssa ”eikä antaa joidenkin jäsentensä henkilökohtaisten
    asenteiden sumentaa EU-poliittista näköalaa”. Tämä
    oli potku ulkoministeri Erkki Tuomiojalle.

    Ja edelleen Lipponen vaati pääministeri Matti Vanhaselta EU-politiikassa
    ”selkeätä johtovastuuta” mainiten, että hänen
    kanssaan ”päävastuuta kantavat kaksi muuta hallitusryhmien
    vetäjää”, siis Antti Kalliomäki ja Jan-Erik Enestam.
    Tämä oli potku jälleen presidentille ja ulkoministerille.

    Vaikka Halonen, Vanhanen, Tuomioja ja hallitus ovat tehneet nöyräselkäisiä
    ja vaarallisia myönnytyksiä EU-politiikassa, se ei Lipposelle
    riitä. Ja vaikka Lipponen ei Hämeenlinnassa puhunutkaan suoraan
    Natosta, hänen haukkujensa taustalla lienee myös ja ennen kaikkea
    kysymys Suomen suhteesta Natoon ja USA:han.

    Monet epäilevät, että Lipposen tarkoitus oli saada aikaan
    hallitus, joka olisi sitoutunut selvemmin Bushin hallinnon Irak- ja muuhun
    politiikkaan sekä suuntautunut määrätietoisesti Nato-jäsenyyteen.
    Eduskuntavaalien tulos sotki suunnitelmat. Mutta Lipponen taustavoimineen
    jatkavaa taistelua.

    Erkki Pennanen yritti (HS 13.1.) avittaa Lipposta tulkitsemalla perustuslakia
    siten, että EU-politiikkaa

    johtaa

    valtioneuvosto eikä presidentti.
    Tarkkaan ottaen perustuslaissa sanotaan, että ”valtioneuvosto
    vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta
    valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen
    toimenpiteistä”. Ja tarkkaan ottaen presidentti kuuluu valtioneuvostoon,
    koska hän ”tekee päätöksensä valtioneuvostossa”.
    ”Suomen ulkopolitiikkaa

    johtaa

    tasavallan presidentti yhteistoiminnassa
    valtioneuvoston kanssa”.

    Presidentti siis johtaa muun muassa asioissa, jotka liittyvät Suomen
    suhteisiin ulkovaltoihin ja sotilasliittoihin sekä sotaan ja rauhaan.
    EU-politiikka onkin sekä vipusin että savuverho haluttaessa murentaa
    presidentin asemaa ja muuttaa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja.
    (ES)

    George W. Bushin ilmoitti, että USA aikoo jatkaa miehitettyjä
    kuulentoja ja käyttää kuuta myös tukikohtana kauemmas
    avaruuteen kuten Marsiin suuntautuvilla, miehitetyillä lennoilla.

    Ilmoitusta on pidetty pr-temppuna presidentinvaalien lähestyessä.
    USA:ssa on myös ihmetelty, miten tällaisiin hankkeisiin on varaa,
    kun maa on korviaan myöten veloissa, tavallisten ihmisten elinehtoja
    kurjistetaan ja sotaseikkailu nielee valtavasti varoja.

    Kyse on kuitenkin paljon vakavammasta ja vaarallisemmasta asiasta kuin
    varojen käyttämisestä rauhanomaiseen avaruustutkimukseen,
    nimittäin avaruuden militarisoimisesta.

    Siitä on ollut perimmältään kyse tähänkin
    saakka. Kannattaa muistaa, että USA:n avaruushallinto Nasa ei ole vain
    avaruuden rauhanomaiseen tutkimiseen omistautunut organisaatio, vaan sen
    painopiste on sotilaallista merkitystä omaavissa projekteissa. Ja kannattaa
    muistaa, että esimerkiksi avaruussukkulaohjelmaa valvovat 90-prosenttisesti
    yksityiset aseteollisuusyhtiöt. Ne ovat käyttäneet rajattomasti
    hallituksen myöntämää rahaa myös Auroran kaltaisiin
    salaisiin avaruussotakoneisiin.

    Heti valtaan astuttuaan Bushin hallinto alkoi nimittää Nasaan
    johtajia sotilassektorilta. Julkisuuteen on vuotanut asiakirjoja, joissa
    puhutaan maapalloa ympäröivän lähiavaruuden ”aukottomasta
    herruudesta”. Puolustusministeri Donald Rumsfeldin mukaan se on välttämätöntä
    ”uuden Pearl Harborin välttämiseksi”. ”Uudesta
    Pearl Harborista” puhuttiin myös uuskonservatiivisen aivoriihen
    PNAC:n asiakirjassa, jossa tavoitteeksi asetettiin avaruuden muuttaminen
    sotilaalliseksi taistelukentäksi.

    Tavoitteena on luoda vastoin vuoden 1967 avaruussopimusta avaruuteen
    sotilaallinen imperiumi, vaatia USA:lle lähiavaruuden omistusta ja
    olla sallimatta muiden maiden pääsyä sinne. Kehitettävänä
    on kokonainen laivasto Aurora-avaruushävittäjiä, jotka pystyvät
    tuhoamaan mitkä tahansa muiden valtioiden kiertoradalle lähettämät
    satelliitit. Kuuhun perustettavaksi kaavailtu tukikohtakin tulee olemaan
    sotilaallinen etuvartioasema.

    Niin mielikuvitukselliselta kuin se kuulostaakin, avaruuden militarisoimisesta
    on todellakin kyse. Eikä siinä kustannuksia säästetä.
    (ES)

    Uusimmat artikkelit

    Suomalaisuuden määrittely on jälleen politisoitunut. Kuva Aleksi Marti.
    Teoria
    11.10.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Tutkija kehittäisi avoimen Suomen kertomusta

    Kun yhteiskunta horjuu, tarinat menneisyydestä alkavat jäsentyä uudelleen.

    ta fest 2025 yleisbanneri
    Kulttuuri
    10.10.2025
    Tiedonantaja

    Uudet verkkosivut ja Tiedonantaja-festivaali käynnistyy 11.-12.10.

    ta fest 2025 yleisbanneri
    Kulttuuri
    10.10.2025
    TA

    Tiedonantaja-festivaali Pasilassa 11.-12.10. – katso ohjelma ja tiedot!

    6.10. Kuva Imani McCray
    Ulkomaat
    9.10.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Pyssyn piippu vääntyi uuteen solmuun – Avicin säätiö edistää taiteen roolia rauhantyössä

    15 Boys salvaging a destroyed building in the Gaza Strip
    Ulkomaat
    8.10.2025
    Tapio Siirilä

    Tuhottu Gaza

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste

    Mekanismi M icon